”Kustannustoimittaja ei pärjää enää taidoilla, joilla pärjäsi kymmenen vuotta sitten”, sanoo Teppo Nevo.
Nevo on työskennellyt Otavalla vuodesta 2012, ensin kustannustoimittajana ja sittemmin tuottajana. Hän aloitti painettujen oppikirjojen tekijänä. Nyt työnkuvaan kuuluu valtava määrä muutakin: Nevo esimerkiksi käsikirjoittaa opetusvideoita ja suunnittelee visualisointeja ja digitehtäviä.
Ja toisin kuin vuosikymmen sitten, asiakas on nyt kuningas. Tiivis yhteydenpito kouluihin ja opettajiin on merkittävä osa Nevon työtä.
”Suunta on erittäin hyvä”, Nevo sanoo.
Sähköisten oppimateriaalien myynti oli viime vuonna 21 prosenttia oppimateriaalien kokonaismyynnistä. Tilastot menevät kuitenkin uusiksi, Nevo arvioi.
Elokuussa koulujen alkaessa lukiot ottivat käyttöön uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimateriaalit. Samalla toisen asteen opinnot muuttuivat opiskelijoille maksuttomiksi.
”Moni kunta on päättänyt olla ostamatta printtikirjoja lukioon. Ne hankkivat kaikki materiaalit digitaalisina”, Nevo kertoo.
Nevo, 38, on tehnyt koko Otava-uransa Särmä-sarjan parissa. Yläkoulun ja lukion äidinkielen Särmän sisältöjen takana on oppikirjailijoiden, kustannustoimittajien ja graafikon lisäksi esimerkiksi äänituottaja, videotuottaja sekä teknisen puolen osaajia.
Kustannusalalla työskentelevien määrä kasvoi viime vuonna ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Kasvua selittänee osaltaan lukion materiaalien uudistaminen.
Kustannusyhdistyksen vuositilaston mukaan vuoden 2020 lopussa ala työllisti 1 082 ihmistä, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kustannustoimittajan täytyy Nevon sanoin olla ”syvällä digitekemisessä”. Uusia ilmaisumuotoja hän etsii milloin Youtube-videoista ja milloin mainoksista. Nevo rakastaa hyvää infografiikkaa.
”Olen myös selannut maanisesti urheilusovelluksia ja mobiilipelejä ja tutkinut, miten niissä on rakennettu käyttöliittymät”, Nevo kertoo.
Taustaltaan Nevo on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Jo ennen Otava-uraansa hän teki freelancetöitä kustantamoille.
Joulukuussa 2011 Nevoa pyydettiin hakemaan Otavalla auki ollutta kustannustoimittajan paikkaa. Hänen nimensä oli jäänyt mieleen oppimateriaalien esittelytilaisuudesta. Tai näin Nevo ainakin uumoilee – hän ei nimittäin istunut siellä tuppisuuna.
”Opettajalla oli vähän palautetta annettavanaan”, Nevo sanoo.
Työssäänkään Nevo ei tyydy kielenhuoltoon ja prosessin kaitsemiseen.
”Kustannustoimittajana sörkin ja puutun tosi paljon.”
Sisältöjen täytyy olla tasalaatuisia ja sopia oppimateriaalin konseptiin.
Joskus editoinnin jälkeen oppikirjailijan alkuperäisestä tekstistä ei ole juuri mitään jäljellä. Toisen kirjoittaman tekstin voi kirjoittaa uusiksi vain, jos tämän luottamuksen on jo ansainnut, Nevo sanoo.
Hän uskoo oppikirjailijoiden pääsääntöisesti arvostavan hänen ottamaansa sparraajan roolia.
”En sano, että olisin aina oikeassa. Minun työni on myös sitä, että vedän tarpeen vaatiessa jarrun pohjaan – joskus yllättävän myöhäisessäkin vaiheessa”, Nevo sanoo.
Kun uusia oppimateriaaleja suunnitellaan, Nevo kiertää kymmeniä paikkakuntia ja opettajainhuoneita. Opettajia tavataan myös, kun on aika testata materiaaleja, markkinoida uudistunutta sarjaa, kouluttaa sen käyttöönotossa ja kerätä palautetta.
Opettajien unelma on, että kone korjaisi esseet. Siitä ollaan Nevon mukaan ”valovuosien päässä”.
Nevo itse toivoo, että tulevaisuudessa digimateriaalit osaisivat ohjata ja tukea oppilasta esimerkiksi kertomalla, mikä sujuu jo, mitä pitää harjoitella ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Sisältöjen kehittämistä tukisi Nevon mielestä se, jos jokaisen kustantamon johtoryhmässä olisi pedagoginen johtaja – henkilö, joka tuntee liiketalouden lisäksi myös koulujen arjen.
”Nyt on syytä investoida digitaaliseen oppimiseen. Ja jotta voi päättää, mihin raha suunnataan, pitäisi olla vahva käsitys siitä, mitä oikeasti tarvitaan.”
Toisen asteen maksuttomuus sai kustantajat pelkäämään, että kunnat alkaisivat pihistellä oppimateriaaleissa. Näin ei ole juurikaan käynyt, Nevo arvioi. Opettajat saavat yhä päättää, millaisia opetusmateriaaleja he käyttävät.
”Valitettavasti on kuitenkin kuntia, joissa on vain valittu halvin.”
Suuri oppimateriaalien julkaisija Sanoma kanteli EU-komissiolle Ylen ilmaiseksi tarjoamista oppimateriaaleista. Nevon mukaan ani harva opettaja jättäytyy kokonaan ilmaisten ja itse tehtyjen materiaalien varaan. Niillä voi lähinnä täydentää opetusta.
Hän ei usko, että esimerkiksi Ylen Abitreenit ja Triplet -palvelut olisivat kustantajien ansainnalle aito uhka.
”Ylen oppimisen sisällöt ovat niin suppeita, ettei kukaan pysty korvaamaan niillä oppimateriaalia.”
Elokuu on Teppo Nevolle kiireistä aikaa. Kun uudistuneet oppimateriaalit otetaan käyttöön, seuraa opiskelijoiden ja opettajien kysymysten tulva.
Samaan aikaan Otavalla tehdään jo seuraavia lukion uuden opetussuunnitelman mukaisia kursseja eli moduuleja.
Nevo toivoo, että oppimateriaalien sisällöistä ja laadusta puhuttaisiin enemmän. Hän ei halua valittaa ammattinsa kehnosta näkyvyydestä tai arvostuksesta, vaan korostaa sen monipuolisuutta ja merkityksellisyyttä.
”Tämä on ala, jolla voi tehdä vallankumouksia. Oppimateriaaleja käyttävät kaikki. Niistähän se tieto imetään.”
Nevon oma tavoite on tehdä Suomen parasta – ei toiseksi parasta – äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalia.
”Jaksan jauhaa oman oppiaineeni sisällöstä ihan loputtomasti – sekä oppikirjakokouksessa että kaljan äärellä baarissa. Juttu ei lopu ikinä. Se on ihanaa.”
Teppo Nevo, 38
Työskennellyt Otavalla vuodesta 2012 kustannustoimittajana ja myöhemmin tuottajana.
Kotoisin Luvialta, joka on nykyisin osa Eurajokea.
Opiskellut suomen kieltä, kotimaista kirjallisuutta ja kasvatustiedettä Turun ja Helsingin yliopistoissa.
Työskenteli aiemmin äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina Riihenmäen koulussa Mäntsälässä ja Kaitaan lukiossa Espoossa.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena