Mitä tehdä, jos papin saarna vaikuttaa etäiseltä? Sitä pohtii toimittaja ja monikameraohjaaja Reija-Riikka Patrakka, 44.
Patrakka on työskennellyt vuodesta 2007 Kirkkohallituksen Kirkon viestintä -yksikössä, joka tuottaa Ylen televisioidut jumalanpalvelukset. Hän vastaa lähetysten ohjauksesta ja osallistuu seurakunnan kanssa lähetysten suunnitteluun välillä jopa musiikkivalintoja ja saarnan sanamuotoja myöten.
”Koitan innostaa pappeja puhumaan henkilökohtaisemmin. Se koskettaa katsojaa”, Patrakka sanoo.
Patrakka tuli tv-alalle musiikkikasvatus- ja draamaopintojen sekä satunnaisten kanttorin töiden kautta. Monikameratyötä hän on opiskellut monilla kursseilla.
Vuosi sitten korona sulki kirkot, mutta ei vähentänyt jumalanpalvelusten tarvetta – päinvastoin. Ratkaisuksi kirkon väki keksi studiokirkon, joka pystytettiin Tampereen Mediapolikseen.
”Tämä formaatti kehitettiin viime keväänä, kun ulkotuotantoja ei voinut enää tehdä koronan takia. Olemme saaneet tästä hyvää palautetta, koska katsojat kokevat, että pappi puhuu juuri heille.”
Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige
