Uutistoimittajat saattavat kärsiä muuta väestöä enemmän traumaperäisistä häiriöistä.
Tieto käy ilmi tutkimusartikkelista, jonka Åbo Akademin viestinnäntutkijat Klas Backholm ja Trond Idås julkaisivat vastikään kokoomateoksessa Media health: the personal in public stories. Artikkelissa Backholm ja Idås kokoavat yhteen tuloksia useista laatimistaan tutkimuksista, joissa he ovat selvittäneet uutistoimittajien hyvinvointia kriisitilanteiden jälkeen.
Useimmat uutistoimittajat joutuvat jossakin vaiheessa uraansa työskentelemään keskellä äkillistä kriisiä. Kuitenkin vain pieni osa on erikoistunut kriisialuejournalismiin. Terrori-iskuista tai koulusurmista raportoivat toimittajat voivat altistua traumaattisille tilanteille ilman kunnollista valmistautumista. Etenkin toistuvina tällaiset tilanteet lisäävät todennäköisyyttä sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön, uupumukseen, päihdeongelmiin ja masennukseen.
Pohjoismaisten kyselyaineistojen perusteella voidaan arvioida, että äkillisestä kriisistä uutisoimisen jälkeen noin joka kymmenes toimittaja kärsii traumaperäisestä stressihäiriöstä. Luku on samaa luokkaa kuin pelastustoimiin osallistuneilla. Esimerkiksi Jokelan koulusurmia käsitelleistä toimittajista kahdellatoista prosentilla esiintyi stressihäiriöön viittaavia oireita.
Tutkijat tunnistavat monia muuttujia, jotka altistavat traumaperäisille häiriöille. Näitä ovat muun muassa huonosti toimiva työyhteisö sekä kriisin osuminen lähelle omaa elämänpiiriä. Toimittajia altistavat traumoille myös pelko ja syyllisyys siitä, että raportointi saattaa aiheuttaa ahdistusta kriisin uhreille.
Ongelmaa voivat ehkäistä sekä yksilö että yhteisö. Tutkijat kehottavat toimittajia punnitsemaan säännöllisesti ammatillisia arvojaan ja kertaamaan kriisiuutisoinnin eettisiä periaatteita. Myös työyhteisöjen sisällä tulisi jo etukäteen käydä turvallista keskustelua toimittajien ja toimituksen arvoista sekä tiedottaa saatavilla olevista kriisituen muodoista.
Koko artikkelin voit lukea tämän linkin takaa.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena