Kuvien kieltämisestä kielteisiä reaktioita

Valtioneuvoston kanslia (VNK) sai sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoittajilta paljon kritiikkiä yrittäessään estää valokuvaaja Sakari Piipon kuvien julkaisua. 

VNK:n ja valokuvaaja Sakari Piipon välinen riita kuvien käytöstä nousi julkisuuteen torstaina 17. marraskuuta, kun Suomen Kuvalehti ja Journalisti julkaisivat laajat artikkelit asiasta. 

Tampereen yliopiston visuaalisen viestinnän professori Janne Seppänen kirjoitti blogissaan 17. marraskuuta, että ”jos kanslian viestinnässä olisi hieman pysähdytty ajattelemaan, se ei olisi ajanut itseään ja maan hallitusta nyt syntyneeseen koomiseen tilanteeseen ja julkisuustappioon. Viestinnässä olisi ymmärretty, että sensuuriyritys kääntyy sitä itseään vastaan ja viime kädessä kuvaajan voitoksi. Myös kanslian lakimiehillä terästetyt uhkailut kääntävät sympatiat kuvaajan puolelle.” 

Yhteiskunta- ja poliitiikka-aiheita blogissaan usein käsittelevä Turun yliopiston väitöstutkija Lotta Aarikka puolestaan kirjoitti, että ”vakavasti ottaen on aivan kertakaikkisen järkyttävää, että valtioneuvoston kanslia, joka on suomalaisen poliittisen vallan päämaja, syventyy sensuroimaan journalistista ja taiteellista työtä tällaisella määrätietoisuudella”. 

Aarikka muistuttaa, että ei ole vain viestinnällisen maineensuojelun hätävarjelun liioittelua, kun valtiovalta pyrkii rajoittamaan toimittajien ja taiteilijoiden työtä. 

”Kyse on oikeusvaltion perustavanlaatuisesta hygieniavaateesta: valtiovallan ei tule puuttua journalismiin ja journalistien toimintaan uhkailemalla ja kiristämällä yksittäisiä toimittajia”, Aarikka kirjoittaa.

Myös Journalistin ja SK:n Twitter-tileillä tapaus nosti vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi, että valtioneuvoston ”linjaus on käsittämätön”. 

”Sananvapautta, median vapautta sekä demokratiaa pitää puolustaa joka päivä”, Fjäder kirjoitti Twitterissä 17. marraskuuta.

Journalisti kysyi kuvien julkaisun jälkeen VNK:n viestintäjohtajalta Markku Mantilalta, miten kanslia vastaa asiasta tulleeseen kritiikkiin ja some-keskusteluun.

”Minulle asti ei ole suoraan tullut yhdeltäkään merkittävältä taholta palautetta aiheesta. Somea en ole ehtinyt juuri seuraamaan. Virkamiehet tekevät töitään, toimittajat omiaan”, Mantila sanoo.  

Mantilan mukaan kanslia harkitsee edelleen jatkotoimia.

”Kuten haastattelussa sanoin, emme sulje pois oikeustoimia. Tämä ei ole muuksi muuttunut”, Mantila sanoi perjantaina 18. marraskuuta. 

Riidassa on kyse siitä, kummalla on oikeus kuvien käyttöön. Valtioneuvosto katsoo, että Piippo ei saisi julkaista kanslian palkkaamana valokuvaajana toimiessaan ottamiaan kuvia. Kanslia pitää niitä oikeudettomina, koska ne on kuvattu työajalla ilman työnantajan myöntämää sivutoimilupaa ja ilman kohteiden suostumusta. VNK katsoo, että kuvat myös saattavat rikkoa kohteidensa yksityisyyden  suojaa. 

Markku Mantila sanoo, että kyse on myös kuvien sisällöstä: miltä ihmiset näyttävät niissä. Mantilan mielestä moni henkilö näyttää ”kauhealta – suorastaan hirviöltä”.

”Osa kuvista on sellaisia, että ne esittävät kohteen hyvin nolossa valossa, ne ovat täysin asiattomia. Suorastaan räävittömiä. Meistä jokaisen saa, kun sopivasti kuvaa, näyttämään vaikka miltä”, Mantila sanoi Journalistin verkkolehden jutussa.

Journalistiliiton kanta on, että valtioneuvoston kanslialla ei ole lakiin tai sopimukseen perustuvaa oikeutta kieltää Piippoa julkaisemasta tai muutoin käyttämästä virkasuhteen aikana otettuja valokuvia. 

Journalistiliiton lakimiehen Sanna Nikulan mukaan Piipolla on kuviin tekijänoikeudet, koska niiden luovuttamisesta työantajalle ei ole sovittu.

Lue lisää aiheesta: 

Kielletyt kuvat

Hyväksytyt ja hylätyt kuvat

Kommentti: Valtio makutuomarina