Sopii toivoa, että valtioneuvosto ja maan poliittinen johto ottavat oikeusasiamiehen nuhteista ja Sakari Piipon tapauksesta opikseen, kirjoittaa Journalistin toimitussihteeri Manu Marttinen.
Valtio uhkailee entistä työntekijäänsä valokuvaaja Sakari Piippoa rikosprosessilla, kun tämä on ottanut tyyliltään tavanomaisesta poikkeavia valokuvia Suomen ylimmistä vallanpitäjistä avoimessa tiedotustilaisuudessa.
Asian sopimiseksi valtio tarjoutuu poimimaan kuvasarjasta julkaistavaksi sopivat kuvat. Kaikki sellaiset kuvat, jotka valtion virkamies katsoo loukkaaviksi tai hyvän maun vastaisiksi, joutuvat roskakoriin.
Ei kuulosta hyvältä. Varsinkin kun tämä tapahtuu vuonna 2016 Suomessa – maassa joka on viime vuodet ollut kärjessä sananvapauslistauksissa ja pärjännyt hyvin myös hallinnon laatua koskevissa vertailuissa. Presidentti Kekkosen aikoihin 1960–80-luvuilla tällaista poliitikkojen julkisuuskuvaa pönkittävää sensuuria – ja itsesensuuria – tapahtui enemmänkin.
Valtiovarainministeriö sai lokakuun lopussa eduskunnan oikeusasiamieheltä nuhteet toimittaja Jari Hanskaa koskevassa asiassa, johon liittyi myös valokuvaajien sulkeminen pois tiedotustilaisuudesta.
Oikeusasiamies katsoo, että sananvapauteen ja hyvään hallintoon kuuluvan suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta kuvaamisen ja siteeraamisen rajoitusten pitää olla mahdollisimman suppeita.
Oikeusasiamies katsoo myös, että tiedotustilaisuudessa olevat ihmiset ovat paikalla työtehtävissä, viranhoitajina ja poliitikkoina, joten kuvaaminen ei voi loukata heidän yksityisyyttään.
Lisäksi he ovat paikalle tullessaan varautuneet siihen, että heitä kuvataan avoimesti ja luvan kanssa. Silloin kyse ei ole oikeudettomasta kuvaamisesta, oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan.
Sopii toivoa, että valtioneuvosto ja maan poliittinen johto ottavat oikeusasiamiehen nuhteista ja tästäkin tapauksesta opikseen.
Sananvapaus kuuluu kaikille, myös virkamiehelle. Vallanpitäjän vain pitää kestää, vaikka julkisuus ei aina kohtele myötäkarvaan. Piipon kuvissa ei ole edes kysymys kielteisestä julkisuudesta, vaan makuasiasta, ja sillä sektorilla valtion ei pitäisi ryhtyä tuomariksi.
Hyvä työnantaja ei myöskään uhkaile työntekijöitään rikosprosessilla, jos nämä ovat harjoittaneet ilmaisunvapauttaan ja innostuneet tekemään työajallaan muutakin kuin vaaditut työtehtävät.
Vai mitä pahaa näiden kuvien julkaiseminen oikeasti voisi kenellekään aiheuttaa?
Lue lisää aiheesta:
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
