Vuoto vei yöunet

Saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden tutkiva toimittaja Bastian Obermayer sai reilu vuosi sitten yhteydenoton nimettömältä lähteeltä, joka kysyi, kiinnostaako häntä informaatio Panaman veroparatiisiyhtiöistä.

”Miten isosta tietomäärästä tässä puhutaan?” Obermayer kysyi lähteeltä.

”Suuremmasta kuin olet koskaan nähnyt”, lähde vastasi Wired-lehden mukaan.

Lupaus piti paikkansa, sillä panamalaisesta Mossack Fonseca -lakitoimistosta vuodettua tietoa on 2,6 teratavua – lähes 12 miljoonaa asiakirjaa vuosikymmenten takaa nykypäiviin asti. Aineisto sisältää muun muassa sähköposteja, tietokantatiedostoja, pdf-tiedostoja ja valokuvia koskien yli 210 000 offshore-peiteyritystä.

Saksalaislehti jakoi aineiston kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestön ICIJ:n kanssa, joka valjasti 400 toimittajaa eri puolilta maailmaa penkomaan papereita. Suomesta hankkeeseen ovat osallistuneet Ylen MOT ja Svenska Ylen Spotlight-ohjelma.

”Tuntuihan se jännittävältä ja kiehtovalta, kun näki, että aineisto on todella hyvää”, Obermayer kuvailee Journalisti-lehdelle ensikontaktiaan anonyymin tietovuotajan kanssa.

Obermayer ei tunne tietovuodon lähdettä, sillä tämä ei ole suostunut tapaamisiin ja kommunikoi ainoastaan suojattujen kanavien välityksellä.

Toimittaja uskoo, että valtavasta aineistosta riittää uutisoitavaa vielä vuosiksi eteenpäin. Kun vyyhti alkaa purkautua, muidenkaan veroparatiisijärjestelyitä tehneiden yritysten asiakkaat eivät ole enää suojassa.

Lakitoimisto, josta tiedot ovat peräisin, on kiistänyt sisäisen vuodon ja sanoo, että kyseessä on laiton tietomurto. Bastian Obermayer ei tiedä, miten lähde on tiedot saanut eikä halua vastata kysymykseen, onko hän kysynyt lähteeltä tietojen alkuperästä. Hän korostaa, että tietojen yhteiskunnallinen merkittävyys ratkaisee niiden julkaisemisen, eikä laillisella tai laittomalla hankintatavalla ole asian kannalta merkitystä.

”Lähteen kanssa on kuitenkin keskusteltu kuukausien aikana paljon hänen motiiveistaan. Olen melko varma, että lähteen kertoma motiivi pitää paikkansa. Hän haluaa pysäyttää tällaisten veronkiertorikosten tekemisen.”

Obermayerin mukaan lähde ei ole pyytänyt eikä hänelle ole maksettu tietojen vuotamisesta. Toimittajan mukaan hänen lehtensä ei koskaan maksa tiedoista.

Maailman suurimmalla tietovuodolla on ollut dramaattiset vaikutukset myös tutkivan toimittajan elämään. Obermayerin mukaan hän on hetkittäin keskustellut lähteen kanssa enemmän kuin oman vaimonsa.

”Käytin tutkimusprojektiin yli vuoden, enkä kirjoittanut kuukausiin mitään lehteen. En voinut kertoa ystävilleni ja perheelleni, mitä puuhasin. Viimeisinä viikkoina ennen paljastusta mentiin hyvin vähillä yöunilla. Olen hyvin onnellinen, että se on nyt takanapäin.”

Vuoden mittaisen Panama-projektin aikana on käynyt selväksi, että paljastuksia tekevät tutkivat toimittajat ovat itse mestarillisia tiedonpanttaajia. Tieto käynnissä olevista selvityksistä pysyi visusti salassa loppuun saakka.

”Me kaikki noudatimme sääntöjä: Älä puhu. Käytä suojattua viestintää. Ole varovainen. Ole vastuullinen. Silti on suoranainen ihme, ettei mitään vuotanut ulos.”

Ennen yhteydenottoja tutkimusten kohteisiin Obermayer kertoo tuhonneensa kannettavan tietokoneensa kovalevyn ja puhelimen, jolla oli ollut yhteydessä lähteen kanssa.

”Halusimme tuhota varmuuden vuoksi kaikki lähteeseen johtavat jäljet. Ensin kaikki data tuhottiin ohjelmallisesti. Sitten otimme vasaran.”

Ennen paljastuksia se saattoi tuntua ylivarovaisuudelta, mutta jälkikeskustelu viranomaisvaatimuksineen osoittaa, että kaikki keinot suojata journalistien tietolähteitä voivat olla tarpeen.