Journalismi

Nyt numeroita murskaamaan!

Datajournalismin työkäytännöt -kirja pyrkii rohkaisemaan nykyistä useampia lajin pariin.

Mikä siinä on, kun numerot eivät maistu toimittajille? Jyväskylän yliopistossa työskentelevä tutkija Heikki Kuutti, toinen 11. maaliskuuta julkaistun Datajournalismin työkäytännöt -kirjan tekijöistä, löytää datajournalismin vähyydelle Suomessa kaksi syytä.

Yksi: Toimittajilta ja esimiehiltä puuttuu osaamista. Datajournalismi on jämähtänyt muutaman innostuneen ”nörtin” jutuksi. Päälliköt taas tuntevat vastuunsa sisällöistä epämukavaksi, jos eivät käsitä niiden syntytapaa.

”Jos ei ymmärrä, ei osaa vaatia”, Kuutti summaa.

Kaksi: Datajournalismin lisääntyminen edellyttäisi lisää dataa. Julkiset tietovarannot kuitenkin taipuvat Kuutin mukaan huonosti kokonaan avoimiksi. Tarvittaisiin viranomaisilta tahtoa ja rahaa.

Jo avatusta datasta löytyisi tosin myös juttuaiheita. Kuutti vinkkaa tutkimaan esimerkiksi Helsingin kaupungin hankintoja. Hän toivoisi näkevänsä enemmän tutkivia datajuttuja – sellaisia, joissa sirpaleisesta tiedosta löydetään suurempia linjoja.

”Datajournalismi on vain yksi metodi tehdä juttuja”, Kuutti muistuttaa.

Turo Uskali & Heikki Kuutti: Datajournalismin työkäytännöt Vastapaino 2016