Journalismi

Englanniksi Suomesta

Bangladeshista Rovaniemelle muuttanut Ofiul Hasnat alkoi tehdä englanninkielistä verkkolehteä, koska ei saanut tarpeeksi tietoa Suomesta.

Toimittaja ja tutkija Ofiul Hasnat muutti Rovaniemelle vuonna 2007 tekemään väitöstutkimusta verkkolehtien journalismin luotettavuudesta. Pitkän linjan journalisti turhautui, kun uuden kotimaan uutiset jäivät kielimuurin taakse.

”Päättelin, etten varmasti ole ainoa, jolla on tämä ongelma”, kertoo Hasnat, joka on työskennellyt bangladeshilaisissa tiedotusvälineissä ja lisäksi avustanut BBC:n ja Reutersin kaltaisia kansainvälisiä medioita.

Verkkolehti Finland Times sai siis alkunsa turhautumisesta. Lehti käynnistyi Lapin yliopistossa osana laajempaa mediaprojektia, ja omillaan se on toiminut hieman yli kolme vuotta.

Nettisivuilla käy kuukausittain noin 100 000 lukijaa eri puolilta maailmaa. Verkkolehti julkaisee päivittäin 30  –  50 uutista, joista enemmistö on STT:lta ja Xinhualta koottu ja käännetty, mutta osa myös avustajien tai Hasnatin itsensä kirjoittamia.

Suomesta englanniksi kirjoittavat myös ainakin Yle News sekä Helsinki Times.

 

Päätoimittaja esittelee ylpeänä Finland Timesin juhlasivua, jolla muiden muassa ministerit Alexander Stubb, Olli Rehn ja Anne Berner onnittelevat kolmivuotiasta lehteä. Luotettava englanninkielinen uutisointi koetaan entistä tärkeämmäksi nyt, kun Suomeen on tullut paljon ulkomaalaisia.

Stubb antoi vetoapua verkkosivulle jo lehden alkumetreillä: hänen myötämielinen twiittinsä keväällä 2013 moninkertaisti lehden kävijämäärät. Kehuilla ei kuitenkaan elä. Hasnat on sijoittanut lehteen melkoisesti omia säästöjään.

”Kolme vuotta olemme rakentaneet uskottavuutta. Uskon, että tänä tai ensi vuonna mainostulot kasvavat niin, että pääsemme voitolle.”

Finland Timesilla on myös osakkaita jakamassa taloudellista vastuuta. Päävastuu lehden sisällöstä pysyy Hasnatilla, ja hän uskoo – vastoin mediamarkkinoiden yleisiä tunnelmia – lehtensä menestyvän ja laajentuvan. Pitää ajatella isosti.

”Meidän pitäisi ajatella globaalimmin, ei vain paikallisesti. Suomessa voisi hyvin olla vähintään viisi englanninkielistä verkkolehteä.”