”Asiat menevät nopeasti vaikeiksi, kun kyse on kemiasta”, sanoo Helsingin yliopiston kemian professori Mikko Ritala.
”Asiat menevät nopeasti vaikeiksi, kun kyse on kemiasta”, sanoo Helsingin yliopiston kemian professori Mikko Ritala.
Siksi toimittajan paras apu on pirauttaa asiantuntijalle – etenkin silloin, kun vastassa on jotain uskomattomalle haiskahtavaa.
”Kemisteillä on halua tuoda kemiaa paremmin esille ja olla apuna vaikka lukemalla se viimeinen juttuversio”, Ritala sanoo.
Hän vinkkaa etsimään sopivia asiantuntijoita esimerkiksi Suomalaisten Kemistien Seuran kokoamalta listalta. Kysymyksiä voisi osoittaa rohkeasti myös Helsingissä sijaitsevaan Euroopan kemikaalivirastoon.
Ritala itse on atomikerroskasvatuksen asiantuntija. Hän siis tutkii muun muassa sitä, miten materiaaleja voidaan valmistaa pinoamalla atomikerros kerrallaan
Suomessa kehitetyn atomikerroskasvatusmenetelmän sovellutukset ovat käytössä muun muassa mikroelektroniikkateollisuudessa.
Ritala ja kuusi muuta asiantuntijaa jakavat oppejaan toimittajille Journalistiliiton, Suomalaisten Kemistien Seuran ja Helsingin yliopiston kemian laitoksen järjestämässä koulutuksessa 6. huhtikuuta. Koulutus sopii yleistoimittajille. Luennoilla käsitellään muun muassa huumeanalytiikkaa, kosmetiikkasanastoa ja viinien kemiallista koostumusta.
Luentojen lisäksi osallistujat voivat kokeilla vetyauton rakentamista ja biomuovin tekemistä. Tilaisuus on maksuton.
Kemiaa journalisteille -koulutus Helsingissä 6. 4. Ilmoittautumiset: www.journalistiliitto.fi
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena