Helsingin Sanomissa elämäntyönsä tehnyt Reetta Meriläinen on laatinut elämästään kirjan.
Reetta Meriläinen on laatinut elämästään kirjan. Helsingin Sanomissa elämäntyönsä tehnyt Meriläinen tarkastelee nyt kokemaansa eläkeläisen rauhaisasta perspektiivistä. Toisin kuin monissa muissa journalistimuistelmissa Tytön tiessä ei iloitella paljastuksilla.
”Niitä olisi ollut kerrottavaksi, sillä pyöritin toimituksen arkea kaksikymmentä vuotta. Suuri osa kohuasioista oli luonteeltaan luottamuksellisia ja saivat sellaisina pysyäkin.”
Yhdeksänvuotiaasta asti päiväkirjaa pitänyt Meriläinen kirjasi myös päätoimittajana muistiin käymänsä keskustelut, mikä selittää kirjan ajankuvien tarkkuutta.
”Muistikin pelaa vielä, ainakin pätkittäin.”
Meriläinen kertoo tehneensä kirjan kustantajan pyynnöstä. Pidemmin hän muotoilee vaikuttimensa: ”Olen nainen, kotoisin syrjä-Suomesta, varattomasta kodista, suurten ikäluokkien hänniltä, koulutuksen avulla yhteiskuntaluokkaa vaihtanut. Saatoin kirjoittaa elämäntarinani solmittuna sukupolvitarinaan.”
Meriläisen lapsuuden ja nuoruuden maailma kulkee kirjassa rinnatusten myöhempien tapahtumien kanssa. Maalaistyttö muuttaa opintojen myötä kaupunkiin, päätyy rappu kerrallaan Hesarin huipulle. Siinä on luokkaretkeä kerrakseen: syrjäseudulta pääkaupunkiin, rintamamiestalosta maan kuuluisimpaan lasitaloon.
Reetta Meriläinen: Tytön tie. Kirjapaja 2015
Uusimmassa lehdessä
- Kilpajuoksua, pettymyksiä ja pohdintaa oman uran suunnasta. Journalistiopiskelijat Hanna Eskelinen, Iida Niskanen ja Sofia Tuovinen pitivät päiväkirjaa kesätöiden hakemisesta.
- Liiton jäsen pitää huolta kollegoista, ammatista ja koko alasta
- Barona maksoi Iltalehden yötoimittajille vuosien ajan liian vähän
- Tidskriftsombud: Finlandssvenska tidskrifter måste samarbeta mer för att klara sig