Media-ala

Kutsumustyö katkolla

Kehitysyhteistyön säästöt uhkaavat työtä alan julkaisuissa ja Vikesin sananvapaushankkeissa.

Hallituksen päätös leikata ensi vuonna kehitysyhteistyöstä satoja miljoonia euroja uhkaa alan journalistien työpaikkoja. Leikkausten seurauksena esimerkiksi Maailman Kuvalehteä julkaisevassa Kepassa on käynnissä yt-neuvottelut. Kepa on suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö, jonka rahoitus tulee ulkoministeriön kehitysyhteistyöbudjetista.

Maailman Kuvalehden toimitus ei vielä tiedä, miten leikkaukset koskevat sen henkilöresursseja. Lehden jatkuminen on uhattuna.

”Toivon sydämestäni, että lehteä ei ajeta alas. Nyt jos koskaan suomalaiset tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä globaaleista kysymyksistä ja ihmisten arjesta muualla. Emme ole enää miltään osin eristyksissä muusta maailmasta”, sanoo päätoimittaja Anni Valtonen.

Säästöt uhkaavat myös Kepa.fi-sivuston uutistuotantoa sekä IPS-uutistoimiston ja Maailma.net-portaalin toimintaa. Viimeksi mainituille tärkeä on ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuki, jonka hakukierros peruttiin. IPS välittää kehitysmaiden toimittajien juttuja, Maailma.net julkaisee ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen liittyvää materiaalia.

 

Säästöt kuristavat myös journalistien Viestintä ja Kehitys -säätiön Vikesin sananvapaustyötä kehitysmaissa. Vikesin hankkeille keskeisen ulkoministeriön hanketuen hakukierros keskeytettiin kesäkuussa säästösyistä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) on linjannut yhdeksi kehitysyhteistyön painopisteeksi demokratian toimivuuden. Hän ei vastaa suoraan Journalistin sähköpostitse esittämään kysymykseen, miten sananvapaustyöhön osuvat säästöt sopivat linjaukseen, mutta lupaa hanketuelle uutta hakukierrosta.

”Leikkausten suuruudesta johtuen emme voineet myöntää tukea pienten ja keskisuurten järjestöjen jatkohankkeille tai kokonaan uusille projekteille. Uusi hakukierros tarkennetuin painopistein pyritään avaamaan jo keväällä 2016. Sen suunnittelussa lähtökohtana ovat hallituksen kehityspolitiikan painopisteet.”

Entä onko nyt, kun sananvapautta vastaan hyökätään länsimaissakin ja rasismi on nousussa, sopiva aika säästää globaaliasioiden viestinnästä?

”Asiaa on mietitty, mutta valtiontalouden tasapainottamiseen liittyvä suuri leikkaustarve on kohdistettava joka alaan. Sitten, kun taloustilanne paranee, tarpeisiin on helpompi vastata”, sanoo kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen ulkoministeriöstä.

Ministeri Toivakka toteaa, että globaalikasvatus ja järjestöjen tekemä viestintätyö on arvokasta.

”Osana kehityspolitiikan uudistamista täytyy miettiä myös uusia kustannustehokkaita tapoja tukea ja toteuttaa kehityskysymyksiin liittyvää viestintää Suomessa. Tarve sille ei ole poistunut, vaikka rahaa onkin vähemmän.”
 

Vikesin kahdestatoista hankkeesta rahoitus lähestyy loppuaan kuudella. Keskeytetyssä hanketukihaussa niistä oli mukana neljä, sanoo säätiön toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

”Jos uusia hakuja ei tule eikä muita rahoituslähteitä löydetä, säästöt voivat olla Vikesille kohtalokkaita. Joka tapauksessa hankkeita menee tauolle ja rakennetut verkostot voivat hajota.”

Jos niin käy, hukkaan menee työtä ja rahaa. Kaskealan mukaan Vikes on käyttänyt sananvapaustyöhön viitisen miljoonaa euroa. Siitä noin miljoona on tullut journalisteilta osuutena Journalistiliiton jäsenmaksuista, suorina lahjoituksina ja vapaaehtoistyönä.

”Työ on edelleen kriittisesti kesken. Sananvapauden ja media-alan kehittäminen on erilaista kuin koulujen ja kaivojen rakentaminen. Asenteiden ja toimintatapojen muuttaminen kestää.”

Journalistiliitto jatkaa Vikesin toiminnan tukemista 0,7 prosentilla jäsenmaksutuloistaan.