Länsiväylän painos nousi 15 500:sta lähes 120 000:een vuosina 1969 – 1998. Luvuilla tehtiin Suomen ilmaisjakelulehdistön ja sanomalehdistön historiaa.
”Lehden syntyessä Espoo-asioissa oli mediatyhjiö. Me loimme Espoo-henkeä”, sanoo silloinen toimituspäällikkö Markku Marttinen. Hän on yksi Länsiväylän villit vuodet -kirjan toimittajista. Kirja sisältää lehden tekijöiden muistoja noilta vuosilta.
Marttisen mielestä kirjan arvoinen oli myös toimituksen henki. Lehti veti puoleensa hyviä toimittajan alkuja, kuten Ruben Stiller, Tuomo Pietiläinen, Anu Nousiainen, Katri Merikallio ja Jari Sarasvuo. Piirtäjiksi tulivat Jouko Innanen, Pertti Hämäläinen sekä tiimi Pekka Seppänen ja Jari Pantzar.
”Imun synnytti se, että lehti oli hyvin vapaa, sitä ei emoyhtiö Asuntosäätiökään ohjaillut tai pakottanut. Meillä oli harvinaisen hyvä vakijengi, joka puhalsi yhteen hiileen. Sai toteuttaa omia ideoitaan ja paneutua asioihin.”
Marttinen epäilee, että vastaavaa virettä on nykymaailmassa vaikea saada syntymään.
Elina Hatakka, Markku Marttinen ja Mauritz Hellström (toim.): Länsiväylän villit vuodet. Media Marttinen 2015. Kirjaa myyvät Espoon yhteis-palvelupisteet ja Elina Hatakka.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
