Vinkit: Näytelmä Päivälehden ajoista
Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden synnystä tehdään näytelmä, joka sijoittuu vuoteen 1889. Silloin venäläinen sensuuri vahvistui, ja yhä tärkeämpi tavoite oli saada uutisoida riippumattomasti, vapaamielisesti ja suomeksi, luonnehti päätoimittaja Kaius Niemi taannoin Hesarissa.
Kun Niemeltä kysyy, millaista aikaa elämme nyt, hän sanoo, että Suomen ja Euroopan vaikeat ajat pitävät tiedonjanoa yllä.
”Huolella tehdylle journalismille on suuri tarve.”
Jos nyky-Hesarista tehdään 125 vuoden päästä näytelmä, se kertoo Niemen mukaan siitä, kuinka lehden alkuperäinen ydin, laadukkaan journalismin tekeminen, kantoi yli digimurroksen.
”Päivälehden alkuajoissa oli startup-tyylisiä piirteitä, jotka sopivat erityisesti nykyaikaan. Intohimolla, omistautumisella ja kekseliäisyydellä on yhä tärkeämpi merkitys.”
Päivälehti-näytelmän päähenkilöitä ovat Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Niemi arvelee, että nyky-Hesarista aikanaan tehtävä näytelmä kuvaa niitä, jotka uskoivat lujasti journalismiin ja ajattelivat riittävän pitkälle tulevaisuuteen.
”Jos käsikirjoitus svengaa, siinä on draamaa mutta myös optimismia. Kumpaakaan ei puutu tästä ajasta.”
Nina Erho
Ihanteiden aika – Päivälehden piiri. Nuori Suomi 125 vuotta sitten.
Näytelmä 12. 3. – 8. 4. Aleksanterin teatterissa Helsingissä.
Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige
