Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.
Oikeustoimittajien 30 vuotta täyttänyt yhdistys julkaisi juhlavuotensa kunniaksi kirjan, jossa tutut rikostoimittajat kertovat juttujensa taustoista. Etusivun rikokset vinkkaa lopuksi myös, miten rikostoimittajaksi tullaan.
Teos on kuin pokkarimuotoinen nyökkäys vuonna 2015 loppuneelle, pitkäikäiselle Poliisi kertoo -kirjasarjalle. Se antoi rikoksista intoileville siviileille mahdollisuuden kurkistaa poliisityöhön, lapsilta kielletyllä, karhealla otteella.
Toimittajaversio on tiiviimpi ja graafinen kuvamateriaali puuttuu, mutta karmeita yksityiskohtia kyllä piisaa – muun muassa Hyvinkään vuonna 1998 tapahtuneesta paloittelusurmasta. Monen jutun syntytarinasta olisi lukenut pidemmänkin tekstin.
Mielenkiintoisinta Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat:
Miltä tuntuu saada migreenikohtaus samaan aikaan, kun puolustusministeri ryöpyttää skuuppia valheena? Tai millaista on yöpyä entisessä korpibordellissa odottelemassa sarjahukuttajan oikeudenkäyntiä?
Tästä opiksi ja vertaistueksi niin tulevan kauden kesätoimittajille kuin kokeneemmillekin.
Susanna Reinboth & Jarkko Sipilä (toim.): Etusivun rikokset. Näin kovat uutiset syntyivät. CrimeTime.
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa