Journalistiliiton valtuusto esittää matkavakuutuksesta luopumista 

Journalistiliiton valtuusto käsitteli kokouksessaan torstaina ja perjantaina liiton talouden tasapainottamisohjelmaa. Hallituksen ja liiton talousvaliokunnan valmisteleman ohjelman tavoite on saada liiton talous kestävälle pohjalle.  

Säästötoimista ja vuoden 2027 budjetista päättää lopullisesti Journalistiliiton uusi valtuusto, jonka kausi alkaa joulukuussa 2026.  

Valtuusto kävi viimeisessä kokouksessaan sopeuttamistoimista pitkän ja polveilevan keskustelun. 

Suurimpana säästötoimena liiton hallitus esitti alun perin luopumista jäsenten vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta. Valtuuston kanta oli tiukan äänestyksen jälkeen, että liitto säilyttää tapaturmavakuutuksen, ja luopuu sen sijaan jäsenten matkavakuutuksesta. Tätä esitti Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden (SET) valtuutettu Rami Ilola.  

Liitto säästää matkavakuutuksesta luopumalla yli 100 000 euroa vuosittain.  

Vakuutuskysymys puhutti valtuutettuja pitkään.  

Radio- ja televisiotoimittajien liiton (RTTL) freelancer ammattiosaston FAO:n puheenjohtaja, Päivi Väntönen painotti vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tärkeyttä freelancereille, joilla ei ole juttukeikoillaan työnantajan tarjoamaa vakuutusta.  

”Freelancereille vakuutus on osa työn tekemisen turvaa”, Väntönen sanoi.  

Suomen freelance-journalistien (SFJ) puheenjohtaja Riina Vuokko sanoi, että vakuutuksista luopumista on hyvin vaikea perustella freelancereille.  

”Ay-toiminnan perusydin on solidaarisuus heikommassa asemassa olevia kohtaan”, Vuokko sanoi.  

RTTL:n valtuutettu Risto Mattila taas pelkäsi liiton luopuvan jo liian monista jäseneduistaan, jos vakuutuksiakin karsitaan.  

Osa valtuutetuista olisi luopunut kaikista vakuutuksista. Helsingin Seudun Journalistien (HSJ) Taneli Topelius myönsi vakuutusten tärkeyden erityisesti freelancereille ja opiskelijoille, mutta huomautti suuria säästöjä tarvittavan. Topelius esitti, että liitto luopuisi tapaturmavakuutuksen lisäksi matkavakuutuksesta.  

Myös HSJ:n Jussi Ahlroth kannatti vakuutuksista luopumista. Monet muutkin ammattiyhdistykset ovat niistä luopuneet, Ahlroth sanoi. 

---

Valtuusto vastusti myös muita hallituksen ehdottamia säästötoimia. 

Hallitus esitti Journalistin freelancebudjettiin 20 000 euron leikkausta. Suomen freelancejournalistien (SFJ) valtuutettu Tuukka Tuomasjukan esitys budjetin säilyttämisestä ennallaan voitti kuitenkin hallituksen kannan äänestyksessä selkein numeroin.  

Ålands Journalisternan (ÅJ) valtuutettu Emma Harald esitti talouden tasapainotusohjelmaan ponnen, jossa toivotaan ruotsinkielisen viestinnän, palveluiden ja Journalistin ruotsinkielisen sisältöjen suojelemista kovimmilta leikkauksilta. Tämän ponnen valtuusto hyväksyi liki yksimielisesti.  

Hallitus esitti opiskelijoiden jäsenmaksun korottamista neljästä kuuteen euroon kuukaudessa. Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistyksen (PKJY) Pasi Huttusen vastaesitys kuitenkin voitti äänestyksen. Valtuuston kannaksi jäi, että opiskelijoiden jäsenmaksuja ei koroteta.  

---

Kaikki talouden tasapainottamisohjelmassa esitetyt säästöt eivät herättäneet valtuustossa merkittävää vastustusta. Tällaisia olivat koulutusbudjetin ja kansainvälisen toiminnan budjetin leikkaukset sekä eläkeläisten jäsenmaksun nostaminen kymmeneen euroon kuukaudessa.  

Liitto on aiempina vuosina jo ryhtynyt sopeutustoimiin. Tällaisia ovat olleet muun muassa vakuutusten kilpailuttaminen, Journalistin ilmestymiskertojen vähentäminen, Saariselän lomakohteen myynti ja liiton toimiston muutto edullisempiin tiloihin. Jo tehtyjen toimien yhteisvaikutus liiton talouteen on ollut noin 756 000 euroa.  

Liiton toiminnan alijäämä on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ajan ollut keskimäärin noin 800 000 euroa. Viime vuonna toiminnan alijäämä ylitti miljoonan euron rajan. Sijoitusten hyvän tuoton vuoksi liiton tulos kääntyi kuitenkin noin miljoona euroa positiiviseksi. 

Talouden tasapainottamisohjelman mukaan toiminnallinen alijäämä on rajattava aluksi miljoonaan euroon ja vuoteen 2030 mennessä 800 000 euroon.  Ohjelmassa esitettyjen laskelmien mukaan vuotuinen alijäämä kasvaisi vuoteen 2030 mennessä noin kahteen miljoonaan euroon, jos säästöjä ei tehtäisi. 

Journalistiliiton työssä olevien jäsenten määrän laskiessa myös jäsenmaksutulot ovat kääntyneet laskuun. Työsuhteisten määrä laski viime vuonna lähes neljällä sadalla jäsenellä. Tämä aiheutti jäsenmaksutuloihin 130 000 euron vajeen.  

Puheenjohtaja Marjaana Varmavuoren mukaan liiton helpoimmat säästökeinot on jo käytetty.  

”Jäljellä on enää huonoja ja vaikeita ratkaisuja”, Varmavuori sanoi kokouksen aluksi. 

Journalistiliiton valtuusto oli koolla 21.–22. toukokuuta Helsingissä.