Sanoma Media Finland kertoi tiistaina 8. syyskuuta uutismedioidensa luopuvan STT:n palveluista kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa Länsi-Suomi eivät siis käyttäisi STT:n juttuja ja kuvia nyt voimassa olevan sopimuksen vuodenvaihteessa umpeuduttua.
Mediatietojen mukaan on todennäköistä, että Sanoma luopuu STT:n asiakkuudesta kokonaan.
Sanoma Media Finlandin tiedotteen mukaan lukijat odottavat Sanoman lehdiltä omaäänistä, uniikkeja näkökulmia tarjoavaa journalismia, ja siksi tarkoitus on keskittyä jatkossa kunkin lehden omaan sisällöntuotantoon.
Sanoma on sekä STT:n suurin omistaja että sen suurin asiakas.
STT:n muista asiakkaista muun muassa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola ja Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen pitivät tiistaisissa kommenttikirjoituksissaan Sanoman päätöstä jopa kuoliniskuna STT:lle.
Mervolan mukaan Suomesta ”uhkaa nyt tulla hyvin harvinainen läntinen demokraattinen maa, jossa ei ole kansallista uutistoimistoa”.
Petri Korhonen puolestaan kirjoitti, että “kasvoton pörssiyhtiö Sanoma yrittää tukea Hesarin ja muiden omien mediatuotteidensa valta-asemaa kaupallisilla markkinoilla, potkaisemalla itse omistamansa uutistoimiston pois pelistä”.
Sanoma luopui STT:n käyttämisestä kertaalleen jo vuonna 2015, mutta palasi sen asiakkaaksi vuonna 2018. Samassa yhteydessä Sanomasta tuli STT:n pääomistaja.
Tampereen yliopiston tiedotusopin dosentti Heikki Hellman pitää Sanoman päätöstä yllättävänä ja ristiriitaisena – ennen kaikkea siksi, että Sanoma itse omistaa STT:stä noin 75 prosenttia.
”Oli aika hassua, että uutisen yhteydessä kysyttiin STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkirannalta, millaisiin ongelmiin STT joutuu. Hän lienee ollut itse tekemässä tätä ratkaisua Sanoman liiketoimintajohtajana.”
Hellmanin tulkinnan mukaan kyse on myös muusta kuin erottautumisesta. STT:stä luopuminen säästää Sanomalta myös selvää rahaa. Hellman uskoo, että Sanoma on päättänyt turvautua nihkeässä mainosmarkkinassa kaikkiin keinoihin.
”STT on merkittävä osa suomalaista mediamaisemaa. Se, että Sanoma luopuu siitä, kertoo yhtiön ajavan omaa etuaan.”
Mitä sitten on muuttunut vuoden 2018 jälkeen, jolloin Sanoma viimeksi palasi STT:n asiakkaaksi ja pääomistajaksi? Mistä tällainen tempoilu johtuu?
”Vuonna 2018 kyse oli puhtaasti koko toimialaa tukeneesta pelastusliikkeestä”, Hellman sanoo.
”Siinä oli hyväntekeväisyyttä mukana. Tuskin silloinkaan oli suuria toiveita STT:n voitollisuudesta. Nyt ollaan mainosmyynnin pudotessa toisessa tilanteessa. Nyt on toimittava vain omaa etua ajatellen.”
Hellman muistuttaa, että STT:lle jää edelleen isoja asiakkaita, kuten Yle ja Keskisuomalainen. Hänestä on siitä huolimatta epäselvää, onko uutistoimisto Sanoman lähdön jälkeen elinkelpoinen.
STT:n kohtalon kannalta tärkein kysymys on, voisiko joku muu vahvistaa omistustaan uutistoimistosta.
”Esimerkiksi Keskisuomalainen periaatteessa voisi niin tehdä”, Hellman sanoo.
Mitä Suomesta sitten katoaa, jos STT kaatuu?
”Meiltä katoaisi yhteisesti jaettu kansainvälisten ja valtakunnan asioiden uutisointi”, Hellman sanoo.
”En tiedä, mikä sen voisi korvata. Tällaiset vakiintuneet instituutiot toimivat monesti aika hyvin. STT:tä pidetään jopa poikkeuksellisen luotettavana toimijana. Sen imago yleisön keskuudessa on hyvä.”
Hellmanin mukaan STT:llä on selkeä huoltovarmuustehtävä. Se tuottaa yhteisen uutisagendan, jonka ansiosta ihmisillä on jaettua tietoa ja yhteisiä keskustelunaiheita.
”Sillä on demokratian kannalta merkitystä”, Hellman sanoo.
”Lehtien erottautuminen toisistaan on bisneslogiikan kannalta ymmärrettävää, mutta sen yksi ääripää on, että ollaan kaikki erilaisissa kuplissa. Tarvitaan tasapainoa erottautumisen ja yhteisen uutisagendan välillä.”
STT:tä tuettiin julkisista varoista viimeksi korona-aikana, mutta valtion väliintuloon Hellman ei tässä tilanteessa usko.
Pekka Mervola ehdotti kolumnissaan, että osa Ylen rahoituksesta siirrettäisiin STT:lle. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen oli samoilla linjoilla, samoin liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.).
”Tämä on tietenkin aivan epärealistista”, Hellman sanoo.
”Medialiittohan tätä tuo aina esiin. Se vaatisi lain muuttamista, eikä se ole helppoa. Yle-laki koskee Ylen rahoitusta. Helpompi olisi järjestää ad hoc -pohjalta pienimuotoisempaa tukea, se ei vaadi kuin ministeriön päätöksen – jos sellaista rahaa siis olisi.”
Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat käyttävät STT:n juttuja jo nyt melko vähän. Hellman arvioi Sanoman päätöksen kuitenkin aiheuttavan sen omista lehdistä ongelmia Aamulehdelle ja Satakunnan Kansa Länsi-Suomelle.
”STT on niille erittäin merkittävä uutislähde. Varsinkin ulkomaanuutiset on ulkoistettu STT:lle käytännössä kokonaan, samoin suuri osa valtakunnanuutisista. Esimerkiksi Aamulehti ei selvästikään ole halunnut käyttää Hesarin juttuja.”
Molemmat lehdet ovat Hellmanin mukaan menettäneet noin puolet toimittajistaan 2000-luvun aikana. On vaikea nähdä, millä resursseilla pois putoava STT:n sisältö paikattaisiin, hän sanoo. Lehtien omat toimittajat tekevät lähinnä Tampereen ja Porin seutua koskevia juttuja.
Aamulehdessä vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kuitenkin vakuutteli lehden tekevän myös ulkomaan juttuja yhtä monipuolisesti kuin tähänkin saakka.
”En pidä sitä kovin uskottavana”, Hellman sanoo.
”Lehdellä on hyvin vähän kotimaan- tai ulkomaantoimittajia.”
Voisivatko lehdet käyttää esimerkiksi HS:n ulkomaantoimituksen juttuja?
”Ainakaan tähän saakka ne eivät ole halunneet niin tehdä.”
Jos STT kaatuisi, muutkin maakuntalehdet olisivat saman ongelman edessä. On vaikea keksiä, mistä ne saisivat esimerkiksi ulkomaansisältönsä.
“Maakuntalehdethän ovat jo menettäneet asemansa yleisinä uutisvälineinä kilpaileville medioille”, Hellman sanoo.
”Niiden saattaisi olla viisasta kaventaa profiiliaan yhä enemmän suurten kaupunkien paikallislehdiksi. Esimerkiksi Kainuun Sanomat lakkasi aiemmin tänä vuonna julkaisemasta valtakunnanuutisia. Oman yhteisön äänenä yhä selvemmin toimiminen olisi ehkä muillekin elinkelpoinen strategia.”
Uusimmassa lehdessä
- Ylen Kajaanin kutistunut toimitus seuraa koko Kainuuta. Seurasimme päivän, miten väki riittää deskiin, Oulujärven jäälle ja Suomussalmelle pitkän ajomatkan päähän.
- Ministeriö lupaa suitsia työttömyyskorvausten selvitysbyrokratiaa
- Milloin verkossa roihuava rasismi kelpaa juttuaiheeksi?
- Kulturtidskrifter slåss om krympande anslag – Astra har näsan över vattenytan