Valtuusto keskusteli pitkään työelämän vertaistukipuhelimesta – ”Kaikki eivät välttämättä saa työpaikoilla apua, ja freet hoitavat kaiken itse”

Torstaina 22. toukokuuta Helsinkiin kokoontunut Journalistiliiton valtuusto keskusteli pitkään työelämän vertaistukipalvelun perustamisesta.

Palvelun perustamisen selvittämistä ehdotti Suomen freelance-journalistit SFJ.

”Olemme huolissamme ammattikuntamme jaksamisesta ja mielenterveydestä, ja vaikka Journalistiliitto pyrkii edistämään jäsentensä työhyvinvointia, tarvitaan lisää konkreettisia tekoja. Yksi kokeilemisen arvoinen teko olisi vertaistukipalvelu, jollainen on jo esimerkiksi Saksassa”, SFJ totesi tekemässään aloitteessa.

Saksan palvelun nimi on Helpline, ja sen tarjoaa Netzwerk Recherche -järjestö. Maksuton, anonyymi ja luottamuksellinen puhelinpalvelu tarjoaa vertaistukea ja neuvontaa psyykkistä kuormitusta kokeville journalisteille työmuodosta riippumatta.

SFJ:n mukaan Suomen palveluun tulisi lisätä myös konkreettisiin häirintätilanteisin liittyvää neuvontaa, ja sen tulisi kattaa kaikki Journalistiliiton edustamat ammattiryhmät.

Journalistiliiton hallitus esitti valtuustolle SFJ:n aloitteen hylkäämistä perusteena muun muassa se, että resursseja ja osaamista palvelun perustamiseen ja vastuulliseen ylläpitoon ei ole. Pääperuste oli kuitenkin se, että suunnitteilla on jo vastaavanlainen hanke.

Hallituksen mukaan Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes on tänä keväänä selvittänyt tukipuhelinpalvelua osaksi Journalistien tukirahaston toimintaa.

Tukirahasto on mediatalojen ja alan liittojen yhdessä perustama rahasto, joka avustaa uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja.

---

SFJ:n puheenjohtaja Maria Markus totesi valtuustossa, että yhdistyksen on hankala niellä hallituksen vastausta. Jokesin tukipuhelin auttaisi toteutuessaankin yhdistyksen mielestä vain pientä osaa ammattikuntaa. Freelancereiden ehdottama palvelu sen sijaan tukisi ammattikuntaa monenlaisten ongelmien kanssa ja monenlaisessa hädässä.

”Se palvelisi niitäkin, jotka eivät kohtaa häirintää tai uhkailua mutta joutuvat kamppailemaan muiden ongelmien kanssa ja pakottamaan itsensä jaksamaan ja jaksamaan”, Markus sanoi.

Markuksen mukaan palvelun tarkoitus ei ole korvata ammattiapua, vaan kyse olisi ensikontaktista. Vertainen auttaisi soittajaa miettimään, mihin ongelmista kannattaa seuraavaksi ottaa yhteyttä.

”Kaikki eivät välttämättä saa työpaikoilla apua, ja freet hoitavat kaiken itse”, Markus sanoi.

Hänen mukaansa vastuu mielenterveyden ongelmien ratkaisemisesta jää helposti yksilöiden harteille. Palvelulla liitto osoittaisi kollektiivista tukea.

”Tässä jaksamis- ja mielenterveysongelmien ajassa palvelu myös osoittaisi liiton olevan ajassa kiinni oleva toimija.”

Jokesin hallituksen puheenjohtaja ja liiton hallituksen jäsen Ville Hänninen oli kannattanut liiton hallituksessa SFJ:n aloitteen hylkäämistä mutta muistutti valtuustoa, että Jokes ei ole päättänyt palvelun perustamisesta, joten sen varaan ei kannata ripustautua.

”Näissä asioissa myös työnantajalla on olennainen rooli ja velvollisuuksia. Siksi mahdollinen voisi olla tukirahaston tapainen alan eri toimijoita yhdistävä hanke.”

---

Pirkanmaan Journalistien (PJY) valtuutettu Marja Aalto totesi työhyvinvoinnin ansaitsevan pistemäisten palveluiden lisäksi pysyvää ja jatkuvaa huomiota.

”Asia kuuluu työnantajan piikkiin, mutta jos jäämme odottamaan sitä, että joku muu sen hoitaa, olemme kohta rapakunnossa.”

Hän haastoi liittoa ja valtuustoa miettimään, mikä olisi ”nopeasti pystyyn polkaistava malli”.

Turun Journalistien Sini Silván ehdotti yhdeksi ratkaisuksi esimerkiksi mentorointityyppistä mallia.

Liiton koulutuspäällikkö Nina Porra kertoi liiton selvittäneen mentorointimallia takavuosina. Hanke kaatui siihen, että useimmista jäsenyhdistyksistä ei löytynyt sen paikalliseen toteuttamiseen resursseja.

Vuosikymmenen alussa liitto kokeili jaksamisaiheisia koulutuksia ja työterveyspsykologin yksilöllistäkin apua. Koska sitä voitiin kuitenkin tarjota rajallinen määrä, jäsenten palaute hyödystä oli vaihtelevaa.

”Osa katsoi hyötyneensä ja osa katsoi, ettei se ratkaise ongelmien juurisyitä”, Porra sanoi.

---

Mikko Peltoniemi PJY:stä oli selvittänyt perustietoja SFJ:n ehdotuksen pohjana olevasta Saksan mallista.

”Paikallinen projektijohtaja arvioi, että Journalistiliiton ensimmäisen vuoden aloitusbudjetti voisi olla noin 70 000 euroa. Homman alkuun saamisessa ja tiedottamisessa olisi paljon työtä”, Peltoniemi sanoi.

Helsingin Seudun Journalistien Valtteri Törmänen kertoi liiton jäsenhankintatyöryhmän pohtineen ammattiryhmien omia vertaistukiryhmiä. Hän ehdotti myös yhteistyötä muiden häirinnästä ja maalittamisesta kärsivien ammattiryhmien liittojen kanssa.

Liiton hallituksen jäsen Jani Tanskanen Radio- ja televisiotoimittajien liitosta (RTTL) huomautti, että mielenterveys- ja jaksamisongelmia ratkaistaessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota niiden juurisyihin.

”Ei anneta työnantajille tilaisuutta sanoa, että on numero, johon soittaa ja heidän ei tarvitse tehdä mitään. Samalla ymmärrän freelancereiden ongelmat. Työnantajalla on velvollisuus puuttua selviin häirintätapauksiin myös freelancereiden ja määräaikaisten kohdalla, mutta keskustelut rajanvedoista ovat välillä olleet esimerkiksi Ylellä vaikeita.”

Liiton hallituksen jäsen Jarno Miettinen RTTL:stä totesi, että työnantajat ja työn tilaajat pitäisi saada jaksamis- ja häirintäongelmien ratkaisemiseen mukaan.

”Lisäksi painottaisin, että myös lainsäätäjälle on laitettava näissä nyky-yhteiskunnan läpäisevissä ongelmissa painetta.”

---

Liiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori kertoi keskustelussa, että jäsenten työssä jaksamisen edistäminen on liiton perustoimintaa, ja keinoja siihen on monia.

”Asia on lähtökohtaisesti esillä esimerkiksi tes-neuvotteluissa. Tuloksissa se ei välttämättä niin paljon näy, koska työnantaja ei niin innokkaasti kannata niitä esityksiä.”

SFJ:n Maria Markuksen mukaan yhdistyksen esittämässä palvelussa olennaista olisi se, että apua olisi saatavilla heti ”hädän iskiessä”. Hän korosti aloitteen alkuperäisen idean olevan, että palvelun perustamista selvitettäisiin.

Kokouksen kuluessa SFJ teki liiton hallituksen esitykselle aloitteen hylkäämisestä vastaesityksen.

PJY:n Mikko Peltoniemi ja RTTL:n Tapio Räihä kommentoivat SFJ:n vastaesitystä tuomalla esiin huolensa selvittämisen kuluista ja sen vaatimasta työmäärästä. Räihä myös varoitti rakentamasta liitolle lisää kiinteitä palveluita.

”Vaikka jaksamisaihe on äärimmäisen tärkeä, en tiedä, miten palvelu organisoitaisiin niin, että kustannukset pysyisivät järjellisellä tasolla. Kun emme suoranaisesti ryve rahassa, kiinteiden menojen lisäämistä täytyy varoa”, Räihä sanoi.

Valtuuston äänestyksessä enemmistö kannatti hallituksen esitystä siitä, että SFJ:n aloite hylätään.

Hallituksen esityksen hyväksyessään valtuusto kuitenkin päätti myös, että liitto seuraa Jokesin hankkeen toteutumista. Lisäksi liitto aikoo pohtia uusia tapoja tukea jäseniä jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

EDIT 23.5. klo 9.58: Juttuun täydennetty Marja Aallon sitaatista puuttunut osa.