Kuvajournalismi 2024 -kilpailun voittajat on julkistettu. Vuoden kuvajournalistina palkittiin Mikko Suutarinen, joka voitti palkinnon myös viime vuonna ja toissa vuonna. Suutarinen voitti myös Vuoden reportaasi 2024 -palkinnon mäkihypyn harrastajista kertovalla kuvasarjallaan.
Vuoden 2024 lehtikuvan otti Juha Metso, uutiskuvan Outi Neuvonen, urheilukuvan Antti Yrjönen ja henkilökuvan Toni Rasinkangas.
Vuoden teema -palkinnon sai Antti J. Leinonen mökkivaatteista kertovasta kuvasarjastaan. Pitkä projekti -palkinnon voitti Akseli Valmunen myyjistä ja myymisestä kertovasta kuvasarjastaan. Benjamin Suomela voitti avoimen sarjan kuvasarjallaan Ukrainasta.
Vuoden 2024 uusi kuvajournalisti on Jasmin Rossi. Tuomaristo kiitti Rossin reportaasia Länsirannalta Nur Shamsin pakolaisleiriltä ajankohtaiseksi ja suoraviivaiseksi.
”Valokuvaaja osaa kertoa myötätuntoisesti ihmisten kärsimyksestä ja tärkeästä aiheesta”, tuomaristo toteaa.
Jasmin Rossi, 25, innostui dokumentaarisesta valokuvaamisesta syksyllä 2023. Hän opiskeli silloin Berliinissä, missä puhkesi Gazan sotaan liittyviä protesteja ja kouluvaltauksia. Niihin liittyi myös poliisiväkivaltaa.
”Lainasin yliopistolta kameraa ja kävin seuraamassa niitä. Tärkeään asiaan liittyvien tilanteiden kuvaaminen ja näyttäminen kuvien kautta muille tuntui hyödylliseltä ja jotenkin tosi omalta”, Rossi sanoo.
Rossi valmistui viime vuonna kandidaatiksi Bard Berlin -yliopistosta. Hän opiskeli siellä kansainvälistä politiikkaa ja politiikan tutkimusta.
Kuvajournalismi 2024 -kisassa palkitun kuvasarjansa Rossi kuvasi vuoden 2024 kesällä ja alkusyksystä Länsirannalla. Hän vietti Palestiinassa ja Israelissa yhteensä kolme kuukautta ensin työharjoittelussa ihmisoikeusjärjestössä ja sitten omalla ajallaan.
”Sain mahdollisuuden päästä paikkoihin, joista en ollut nähnyt suomalaisessa mediassa ensikäden kuvamateriaalia. Tuntui velvollisuudelta kuvata”, Rossi sanoo.
Pääosa Rossin voittokuvista on Nur Shamsin pakolaisleiriltä Tulkarmin kaupungista. Sinne hän päätyi tutustuttuaan sattumalta väitöskirjatutkijaan, joka asui Tulkarmissa. Nainen oli yöpymässä Nabuluksen kaupungissa samassa hostellissa kuin Rossi, koska Tulkarmissa oli meneillään Israelin joukkojen ratsia. Se kohdistui etenkin Nur Shamsiin.
Israelilaisten lähdettyä Nur Shamsista tutkija kysyi, haluaisiko Rossi lähteä käymään alueella. Naiset matkustivat sinne bussilla. Perillä he näkivät tuhoutuneet kadut ja talot. Osan taloista oli tuhonnut tuli, osan puskutraktori.
”Kotien seinät ammottivat avoimina. Kun kävelin kadulla, näin ihmisten olohuoneisiin ja keittiöihin”, Rossi sanoo.
Nur Shams perustettiin jo 1950-luvulla. Vuosien saatossa asukkaat ovat rakentaneet sinne taloja, ja leirillä asuu useita pakolaissukupolvia.
Ennen Nur Shamsiin saapumista Rossi mietti, miten järkyttäviä asioita juuri kokeneet ihmiset pitäisi kohdata. Hänen yllätyksekseen moni leirin asukas halusi nimenomaan puhua tapahtuneesta ja näyttää tuhoutuneita paikkoja.
”Heille oli tärkeää, että joku dokumentoi niitä”, Rossi sanoo.
Faktantarkistuksessa ja tapahtumien kontekstoimisessa Rossia auttoi moni eri asia. Hän on esimerkiksi opintojen ohella kouluttautunut ihmisoikeuksiin liittyvien kuvien ja videoiden faktantarkastajaksi ja työskennellyt Amnestyllä.
”Olen opiskellut ulkomailla vuosia, ja minulla on sitä myöten sekä palestiinalaisia että israelilaisia ystäviä. Tunnen myös sota-alueilla työskennelleitä journalisteja, joilta voin kysyä asioita”, Rossi sanoo.
Hän kävi Palestiinassa ja Israelissa ensimmäisen kerran vuonna 2022.
”Nyt minulle oli tärkeää olla alueella pidempään. Ei ollut ’laskuvarjomeininkiä’”, Rossi sanoo.
Rossi osti ensimmäisen oman digijärjestelmäkameran vasta juuri ennen Länsirannalle lähtöään. Kuvaamisen tekniikkaa hän oli opiskellut yliopiston video- ja valokuvauskursseilla. Videokurssin jälkeen hän työskenteli yliopistolle kampuskuvaajana.
Vielä Berliinin mielenilmausten aikaan Rossi kuvasi lainakameralla. Kuvaamaan ajoi ensisijaisesti halu tallentaa tärkeitä tapahtumia. Vasta myöhemmin Rossi tuli ajatelleeksi, että on aina pitänyt myös visuaalisesta esittämisestä, kuten piirtämisestä. Valokuvaamisessa kiinnostuksen kohteet yhdistyvät.
”Haluan kerätä hetkestä, esimerkiksi poliittisesta tapahtumasta, yksityiskohdat kuvaan niin, että se järjestyy katsojalle visuaaliseksi kokonaisuudeksi”, Rossi sanoo.
Kuvajournalismikisaan Rossi päätti osallistua valokuvaajaystävänsä kehotuksesta. Ennen kuvien lähettämistä hän mietti, millaista palautetta niistä mahdollisesti tulisi. Israelin ja Palestiinan suhteet jakavat mielipiteitä.
”Sitten ajattelin, että tuli mitä tahansa, se ei haittaa. Kuvat käsittelevät tärkeää asiaa ja haluan kertoa siitä.”
Länsirannalla Rossia ei pelottanut. Hän ei yrittänyt päästä ”keskelle tapahtumia”. Nur Shamsiin hän meni vasta, kun israelilaisjoukot olivat poistuneet sieltä.
”Myös vetäytymisen jälkeinen hetki on tärkeä. Se, miltä alueella silloin näyttää. Se, miten jälleenrakennus alkaa heti seuraavana aamuna.”
Kun Rossi palasi syksyllä 2024 Eurooppaan, täkäläinen arki tuntui jonkin aikaa oudolta. Länsirannalla nähdyn ja kuullun purkamisessa häntä on auttanut puhuminen perheen, ystävien ja ammatillisten tuttujen kanssa.
”Ahdistavien asioiden kuvaamista enemmän minua ahdistaisi se, että en tekisi mitään”, Rossi sanoo.
Tulevaisuudessa Rossi haluaisi työskennellä journalistina, joka sekä kirjoittaa että kuvaa. Se, että omien kuvien myymisestä ei ole vielä kokemusta, ei huoleta häntä. Maisteriopintojen aikana työuraa on aikaa rakentaa. Kandiopintojensa aikana Rossi teki monenlaisia töitä samaan aikaan.
”Elän elämää, johon ei mene hirveästi rahaa. Shoppailu ja luksus eivät kiinnosta.”
Kuvajournalismikilpailuun 2024 osallistui 112 kuvaajaa. Kisan tuomaristoon kuuluivat brittiläisen The Guardian Saturday Magazinen kuvatoimittaja Caroline Hunter, palkittu kuvajournalisti Markus Jokela sekä Patricia Seppälän säätiöön asiamies Paula Arvas. Kilpailun järjestää Suomen kuvajournalistit ry.
Yleisön suosikki -äänestyksen voitti Sami Kilpiö.
Vuoden 2024 henkilökuvan ottaneesta Toni Rasinkankaasta voi lukea lisää 11. huhtikuuta ilmestyvästä Journalistista.
Voittajiin ja voittajakuviin voi tutustua osoitteessa Suomen kuvajournalistien sivuilla.
Kuvajournalismi 2024 -kilpailun näyttely kiertää tänä vuonna kahdeksan kuukautta ympäri eteläistä Suomea. Ensimmäinen näyttelypaikka on Kauppakeskus Redi Helsingissä. Näyttely on esillä siellä Finnfoto Galleriassa huhtikuun alusta 30. toukokuuta saakka.
Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Haastattelujen saaminen on vaikeutunut, arvioivat kokeneet journalistit. Miksi asiantuntijat suhtautuvat pyyntöihin nihkeästi?
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige
