Media-ala

”Murskaavat luvut” ja lisää luvassa – Ylen säästöt iskevät varsinkin uutistoimintaan  

Mikko Martikainen pitää tänään 24. tammikuuta julki tulleita tietoja Ylen henkilöstön määrän vähentämisestä murskaavina.

Yleisradio löi tänään pöytään karut luvut Suomen mediahistorian suurimmista muutosneuvotteluista: Työpaikkoja katoaa 309. Näistä irtisanomisia on 156, loput ovat eläköitymisiä ja muita järjestelyjä.  

Luvuissa eivät näy päättyvät määräaikaisuudet ja vähenevä freelancertyö. Yle ei myöskään ota ensi kesänä yliopistoista kesätoimittajia. Päättyneiden ja vielä päättyvien määräaikaisuuksien vaikutus on arvioitu noin sadaksi henkilötyövuodeksi. 

”Raskas päivä, ja tästä alkavat raskaat ajat, kun ihmiset odottavat tietoa kohtalostaan. Irtisanomislappuja ei vielä jaettu”, Ylen ohjelmatyöntekijöiden puheenjohtaja Antti Laakso kommentoi. 

Laakso toimii myös Journalistiliiton väliaikaisena puheenjohtajana. 

Vähennystarpeen syynä on parlamentaarisen työryhmän päätös Ylen rahoituksen leikkaamisesta. Ylen rahoituksen indeksitarkistus on jäädytetty vuosiksi 2025–2027, ja arvonlisäveroa korotetaan kymmenestä prosentista neljääntoista vuoden 2026 alusta alkaen.  

Säästötarve on 66 miljoonaa euroa. Alun perin kerrottiin, että muutosneuvottelut voivat johtaa enintään 375 henkilön irtisanomiseen. Neuvottelujen piirissä oli lähes 1800 työntekijää. 


Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Mikko Martikainen kuvailee tänään kuultuja irtisanomislukuja murskaaviksi. 

”Se on hyvin iso vähennys, joka tulee näkymään kaikessa meidän tekemisessämme. Ylen käytävät tyhjenevät.” 

Martikaisen mukaan säästötoimet kohdentuvat erityisesti uutis- ja ajankohtaistoimintaan, maakuntiin sekä Ylen radiokanaviin Radio Suomeen ja Yle 1:een. 

”Toimitusjohtajan mukaan verkkouutiset ja urheilu vähenevät noin 15 prosenttia. Myös Ylen alue- ja maakuntatoiminta on erittäin suuressa muutoksessa.” 

Ylen maakunnallisista toimituksista vähennetään noin joka kuudes työntekijä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan uutis- ja ajankohtaistoiminnasta, urheilusta ja tapahtumatuotannosta katoaa 170 työpaikkaa, joista irtisanomisia on 76.  

Työantajan tarjoamaan eläkepakettiin eli eläkekannustimeen on tarttumassa 115 yleläistä. Tällä saatiin vähennettyä merkittävästi irtisanottavien määrää. Paketin ottaja sitoutuu siirtymään eläkkeelle, kun hän saavuttaa vanhuuseläkkeen vähimmäisajan. 

”Jos se tapahtuu 2025–2026, hän saa sinne asti irtisanomissuojan ja irtisanomisajalta kolmen kuukauden työvelvoitteettoman ajan. Erillisiä korvauksia ei ole”, Martikainen kertoo. 

Sekä Martikainen että Laakso antavat työnantajalle kiitosta asiallisessa ja rakentavassa hengessä sujuneista muutosneuvotteluista, joissa onnistuttiin löytämään vaihtoehtoisia säästökohteita. 


Myös toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kehuu rakentavaa vuoropuhelua ja kiittää eläkekannustimeen tarttuneita yleläisiä. 

”Olen ollut monenlaisissa mediamyrskyissä, mutta tämän kokoluokka on erittäin iso. Nämä päivät ovat kaikista rankimpia työelämän päiviä. Jos ne voisi vaihtaa pois, vaihtaisin. Koetin henkilöstölle sanoa, että jokaisen työpanosta on tarvittu ja kaikkien työ on ollut arvokasta”, Ylä-Anttila kertoo tuntemuksistaan Ylen henkilöstöinfossa tänään. 

Rumat luvut voivat vielä hieman kaunistua uudelleensijoittamisten ja kouluttautumisten ansiosta, mutta kylmää kyytiä on todennäköisesti luvassa myöhemmin vielä lisää. 

”En usko, että tämä jää tähän. Säästötavoite on 66 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Nyt on saatu koottua 27 miljoonan euron säästö”, Mikko Martikainen sanoo. 

Antti Laakson mukaan kyse on vasta ensimmäisestä kierroksesta. 

”Sadan prosentin todennäköisyydellä näitä tulee vielä lisää, mutta ne eivät varmaankaan kohdistu samoihin ihmisiin, jotka nyt ovat neuvottelujen piirissä”, Laakso arvioi. 

Merja Ylä-Anttilan mukaan lisäsäästöjä tarvitaan, mutta päätöksiä uusista muutosneuvotteluista ei ole tehty. 

”Ensin pitää nähdä, millaisia vaikutuksia nyt tehtävillä säästöillä on. Sitten mietitään jatkosuunnitelmia.”


 Ylen ohjelmatyöntekijät kirjoittavat tiedotteessaan, että kansanedustajat eivät ymmärtäneet, miten iso leikkaus Yleen nyt kohdistuu.  

”On käynyt ilmi, että he luulivat arvonlisäveron noston vaikutusta todellista pienemmäksi. Heillä oli myös käsitys, että Yle voi leikata hallinnosta ja organisaatiosta niin, että vaikutukset sisältöihin jäävät kohtuullisen pieniksi. Todellisuus on paljon karumpi”, tiedotteessa todetaan. 

Antti Laakso lähettää poliitikoille viestin Journalistiliiton väliaikaisena puheenjohtajana: 

”Nyt pitäisi lopettaa suomalaisen median heikentäminen. Näemme, mitä tapahtuu maailmalla. Yhdysvalloissa media- ja some-miljardöörit ottavat valtaa, idässä Putin toimii niin kuin toimii. Nyt olisi isänmaallista, että huolehdittaisiin sekä julkisen palvelun että kaupallisen puolen mediasta. Yleisradiota heikentämällä ei vahvisteta kaupallisten asemaa.”