Lapin Kansa vähentää syyskuun puolivälissä paperilehtensä ilmestymiskertoja. Aiemmin kuutena päivänä viikossa ilmestynyt printti toimitetaan lukijoille enää maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Lapin Kansan näköislehti ilmestyy jatkossakin kuutena päivänä viikossa. Myöskään nettilehteen muutoksella ei ole vaikutusta.
”Ratkaisu varmistaa Lapin Kansan ilmestymisen jatkossakin”, päätoimittaja Sauli Pahkasalo sanoo.
Pahkasalon mukaan painetun lehden jakelu on Lapissa pitkien etäisyyksien ja pienen asukasmäärän vuoksi todella kallista. Samaan aikaan printti on luonnollisen poistuman kautta menettänyt uskollisia lukijoitaan. Uudet tilaukset ovat jo pitkään keskittyneet digipuolelle, Pahkasalo sanoo.
”45 prosentilla tilaajistamme on pelkkä digitilaus.”
Lehti antaa lukijoille digiopastusta tarvittaessa kädestä pitäen. Pahkasalo kiersi kesän aikana ikäihmisten tilaisuuksissa ympäri maakuntaa.
”Kriittistäkin palautetta on tullut, mutta ei ehkä niin paljoa kuin odotin.”
Onko printti teille jatkossa toissijainen tuote?
”Kyllä siihenkin panostetaan. Siihen kootaan uutisia kahdelta päivältä. Näköislehti taas on joka päivä uniikki.”
Onko tämä askel kohti printin lakkauttamista?
”Varmaankin, mutta en osaa sanoa millä aikavälillä. Uskon printin säilyvän vielä pitkään.”
Miten printti säilyisi elossa mahdollisimman pitkään?
”Jakelutuki ja muut mediatuet auttaisivat, esimerkiksi nolla-alv”, Pahkasalo sanoo.
”Mutta enemmän kuin printtien ilmestymispäivistä, olen huolissani nimikkeiden vähenemisestä ja mahdollisista uutiserämaista. Emme ole yksin tässä asiassa. Moni maakuntalehti seuraa uudistustamme mielenkiinnolla.”
Lapin Kansan pääluottamushenkilö Mikko Kinisjärvi sanoo, että toimituksen työn kannalta muutos ei ole suuri. Kuusipäiväinen näköislehti on sama tuote kuin aiemminkin – toki painotekniikka ei pelkän näköislehden kohdalla rajoita sivumäärää.
Kolmesti viikossa ilmestyvä painettu lehti tulee olemaan aiempaa paksumpi. Erillisen printin koostaminen näköislehdistä tuottaa oman lisätyönsä.
”Varsinkin taittotiimiltä vaaditaan hyvää ennakkosuunnittelua”, Kinisjärvi sanoo.
”Onneksi työt jatkuvat samalla henkilömäärällä kuin aiemminkin.”
Painettujen lehtien ilmestymispäivät ovat tasaisessa laskussa. Seitsenpäiväisiä sanomalehtiä ilmestyi vuonna 2014 Uutismedian liiton tilaston mukaan 31. Kymmenen vuotta myöhemmin niitä on jäljellä kaksitoista. Muutosta tasoittaa hieman se, että kuusipäiväisten painettujen printtien määrä on samassa ajassa noussut viidestä viiteentoista.
Vuonna 2014 painettuja sanomalehtiä oli kaikkiaan 182, nyt 170. Valtaosa ilmestyy enää yhtenä päivänä viikossa. Tällaisia on peräti 108 kappaletta, kun vuonna 2014 niitä oli 70.
Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen arvelee printtejä julkaistavan vielä ainakin 2030-luvulla.
”Ilmestymispäivät kyllä vähenevät ennen sitä. Mutta edelleen on todella paljon ihmisiä, joille nimenomaan printti merkitsee”, Kirjonen sanoo.
Ainoastaan painettua sanomalehtiä lukee 15 vuotta täyttäneistä kuitenkin enää alle kymmenen prosenttia.
”Yli 65-vuotiaissakin digi meni printin ohi viime vuonna. Yleensä luetaan molempia.”
Muun muassa pankit ovat opettaneet suomalaisille hyvät digitaidot, Kirjonen huomauttaa. Kyse ei ole siitä, ettei digiä osattaisi käyttää. Printti saattaa vain edelleen olla monelle miellyttävämpi lukukokemus.
Journalistiikan väitöskirjatutkija Liisa Ovaska Tampereen yliopistosta tutkii journalismin dataistumista ja eri lehtiformaattien merkitystä lukijoille.
Ovaskan mukaan olisi liian helppo sanoa, että printtien väheneminen sattuu vain vanhuksiin.
”Sanoisin, että se osuu mietittyjä kokonaisuuksia arvostaviin lukijoihin”, Ovaska sanoo.
”On myös ruuhkavuosiaan eläviä ihmisiä, jotka haluavat uutisensa valmiiksi annosteltuna. Olen miettinyt, voisiko painettuun lehteen kertyä samaa nostalgia-arvoa kuin vaikkapa vinyylilevyihin. Onhan printti vastaus moneen digiajan huolenaiheeseen, kuten informaatiotulvaan ja keskittymiskyvyn rapautumiseen.”
Suomalaisista 77 prosenttia luottaa sanomalehtiin. Tutkimusdata ei kerro, miten suuri osa luottamuksesta liittyy juuri printtiformaattiin.
Muun muassa printin otsikointityyli on edelleen omiaan herättämään yleisön luottamusta, Ovaska kuitenkin sanoo.
”Harvemmin siellä on arvoitusotsikoita.”
