Oikeusministeriö aikoo lakkauttaa Julkisen sanan neuvoston valtionavun – Avustusten kokonaisuus oli ministerin poliittinen päätös 

Tätä juttua on oikaistu ja täydennetty 16.8. kello 12.11 lisätiedoilla oikeusministerin antamaan poliittiseen ohjaukseen liittyen. Aiheesta on tehty myös erillinen juttu, jonka voit lukea täältä.

Oikeusministeriö aikoo lakkauttaa valtionapunsa median itsesääntelyelimelle, Julkisen sanan neuvostolle.  

Asia käy ilmi 9. elokuuta julkaistusta valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksesta sekä oikeusministeriön omasta budjettiesityksestä vuodelle 2025.  

Valtio on maksanut Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistykselle Jusanekille vuosittaista tukea JSN:n toimintaan. Valtionapu on kattanut vajaan kolmanneksen JSN:n kuluista.  

Kuuden viime vuoden ajan valtionapu on ollut 135 000 euroa vuodessa. Loput JSN:n kulut, noin 330 000 euroa vuodessa, ovat maksaneet Jusanekin jäsenjärjestöt. Niihin kuuluu media-alan järjestöjä ja tiedotusvälineitä.  

JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen ei vielä osaa sanoa, miten leikkaus vaikuttaa JSN:n toimintaan. 

”Meidän pitää nyt Jusanekin hallituksen ja sitten kaikkien Jusanekin jäsenten kanssa pohtia, miten menetys paikataan. Jusanekin näkemys aiheesta vaikuttaa sitten JSN:n käytännön toimintaan”, Hyvönen toteaa. 

Mitä ajattelet leikkauksesta? 
”Se on kova veto, koska meidän valtionapumme on ollut melko pieni oikeusministeriön koko hallinnonalalla. Ymmärrän säästöpaineet ja sen, että meiltäkin lähtee. On kuitenkin raju veto, että otetaan summa kokonaisuudessaan.” 

Oikeusministeriö on aiemmin perustellut Julkisen sanan neuvoston olevan tehokas tapa vähentää käräjöintiä. 

”Se säästää oikeusministeriön hallinnonalan kuluja. Siihen nähden tämä tuntuu aika yllättävältä”, Hyvönen sanoo. 

Hyvösen mukaan oikeusministeriö päätti Jusanekin tuesta jo keväällä. Jusanekin oli myös määrä saada tieto päätöksestä toukokuussa. Sitten pääministeri Petteri Orpon (kok.) kabinetti kielsi julkistamasta valtionapujen euromääriä. 

”Oikeusministeriön valtionavun saajat oli jo kutsuttu keskustelutilaisuuteen, jossa oli tarkoitus käydä läpi muutokset. Siellä kerrottiin, että päätös voidaankin julkistaa vasta valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksen julkaisun yhteydessä eli 9. elokuuta.” 

”Sitä ennen toki moni järjestö oli jo ehtinyt saada murheellisia uutisia.” 

Eero Hyvösen tietojen mukaan vastuuvirkahenkilöiden esitys oikeusministeriön hallinnonalan valtionapujen jakamisesta oli erilainen kuin oikeusministeri Leena Meren (ps.) päätös. 

”Tämä oli ministerin poliittinen päätös.” 

Oikeusministeri Leena Meri kiisti perjantaina 9. elokuuta illalla Ylelle antamassaan haastattelussa muuttaneensa virkahenkilöiden esitystä JSN:n tuen osalta.

”Tämä on sataprosenttisesti väärä tieto. Toki ministerillä on täysi oikeus poiketa virkamiesten esityksestä ja painottaa päätöksiä, mutta virkamiehet olivat esittämässä tätä”, Meri sanoi Ylen haastattelussa.

Hän perustelee haastattelussa leikkauspäätöstä julkisen talouden tilanteella ja sillä, että itsesääntelyelimet voisivat rahoittaa toimintansa itse.

---

Oikeusministeriön hallinto- ja ohjausosaston yksikönpäällikkö Niina Puolusmäki sanoi STT:lle 12. elokuuta, että ministeri ei tehnyt muutoksia leikkauksia koskevaan lopulliseen virkamiesehdotukseen ja että myös kaikki lakkautettavaksi ehdotetut leikkaukset olivat olleet virkakannassa ehdotettuja. 

Eero Hyvösen tiedot poliittisesta ohjauksesta perustuvat avustusten saajille 23. toukokuuta järjestettyyn tilaisuuteen. Siellä oikeusministeriön edustaja kertoi, että jos esitys valtionapujen kokonaisuudesta olisi tullut suoraan virkahenkilöiltä, kokonaisuus olisi ollut eri näköinen. 

Myös kaksi muuta Journalistin haastattelemaa muiden järjestöjen edustajaa sai tilaisuudesta selvän käsityksen, että avustusten jakaminen oli poliittisesti ohjattua.  

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen ei halunnut kommentoida tilaisuudessa sanottua.

Hänen sijaisenaan tällä hetkellä toimivan osastopäällikkö Antti Leinosen mukaan virkakunta oli huomioinut ministerin näkemykset jo avustuspäätösten valmistelussa. Siksi ministeri hyväksyi virkakunnan lopullisen esityksen sellaisenaan. 

”Valmisteluprosessi oli keskusteleva, ja sen tuloksena syntynyt virkamieskanta otti jo siksi huomioon ministerin aiemmin esiin tuomat näkökohdat samoin kuin hallitusohjelman poliittiset painotukset”, Leinonen sanoo. 
 
”Avustuksista tehtävien säästöjen arvioiminen oli ja sen kuuluukin olla poliittisten arvovalintojen ohjaamaa.” 

Leinosen mukaan ministeri ei erikseen esittänyt näkemyksiä JSN:n tuen osalta. Hän kommentoi asiaa Journalistille sähköpostitse. 

---

Journalistiliiton puheenjohtaja ja Jusanekin varapuheenjohtaja Hanne Aho sanoo leikkausuutisen olevan järkyttävä. 

”Valtio on tukenut JSN:n toimintaa käytännössä koko sen olemassaolon ajan ja pitänyt sitä tärkeänä. Viime vuosina tukisummaa on jopa korotettu. Nyt avustus ollaan ottamassa kokonaan pois”, Aho sanoo. 

Ahon mielestä tuen leikkaaminen vaikuttaa siltä, että hallitus pyrkii tarkoituksellisesti nakertamaan vastuullista mediaa ja sen toimintamahdollisuuksia.

”Tai on välinpitämätön median tavoitteelle toimia vastuullisesti ja vähättelee sitä. Onhan se kova viesti.” 

Aho toivoo, että poliitikot löytäisivät oikeusministeriön esittämään leikkaukseen budjettineuvotteluissa vielä jonkun toisen ratkaisun.

”Kun elämme tällaisessa disinformaation ajassa, kansakunnan ja valtion pitäisi kaikin keinoin pyrkiä tukemaan mahdollisimman totuudenmukaista, Suomessa tehtyä tietoa”, Aho sanoo. 

”Tällaisilla leikkauspäätöksillä Suomi syö omaa turvallisuuttaan. Luotettava media on iso turvallisuuskysymys.” 

---

Eero Hyvönen sanoo osanneensa aavistella leikkausta tässä taloustilanteessa. Hän kertoo kuitenkin arvelleensa, että tukea leikattaisiin vaiheittain, ja sopeutumisaikaa olisi enemmän. 

JSN on saanut valtionapua toimintansa alkuajoilta lähtien.  

Viimeisimmälle tasolleen, 135 000 euroon vuodessa, tuki korotettiin vuonna 2019. Sitä edeltävänä vuonna se oli noussut 80 000 eurosta 110 000 euroon, kun JSN täytti 50 vuotta. Päätöksen korotuksista teki oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) 

Jusanekin jäsenyhteisöjen maksuosuus JSN:n kuluista on ollut nykyisen suuruinen vuodesta 2019. Hyvösen mukaan toiminnan alkuaikoina valtio kattoi kuluista nykyistä isomman osuuden, noin puolet. 

Vuosittaisen päätöksen valtionavusta Jusenek on yleensä saanut kuluvan toimintavuoden keväällä. 

”Vuoden 2025 osalta sitä ei nyt tarvitse jännittää”, Hyvönen hymähtää.  

JSN:n toiminnan kulut ovat pääsääntöisesti palkka- ja kokouskuluja.  

Jusanekin jäsenyhteisöjä ovat Journalistiliitto, Uutismedian liitto, Aikakausmedia, kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien järjestö Kultti, Radiomedia, MTV, Sanoma ja Yleisradio. JSN:n erillisjäseniä ovat monet kattojärjestöihin kuulumattomat pienet mediat. 

Juttua on täydennetty la 10.8. kello 09.50 ja ma 12.8. kello 11.03 tiedoilla Ylen haastattelusta, jossa ministeri kiisti muuttaneensa esitystä JSN:n tuesta. JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen puhuu Journalistissa oikeusministeriön valtionavuista kokonaisuutena. Lisäksi juttua on oikaistu ja täydennetty pe 16.8. kello 12.11 Niina Puolusmäen STT:lle antamalla haastattelulla, ministeriön kansliapäällikön sijaisen Antti Leinosen kommenteilla sekä lisätiedoilla siitä, mihin Hyvösen lausuma perustuu. Jutun otsikko on korjattu muotoon: ”Oikeusministeriö aikoo lakkauttaa Julkisen sanan neuvoston valtionavun – Avustusten kokonaisuus oli ministerin poliittinen päätös”. Otsikko oli alun perin: ”Oikeusministeriö aikoo lakkauttaa Julkisen sanan neuvoston valtionavun – ’Tämä oli ministerin poliittinen päätös’”