Ilta-Sanomien it-asioista kirjoittava toimittaja Henrik Kärkkäinen aloitti työpäiväänsä 21. lokakuuta normaaliin aikaan kahdeksalta aamulla.
Jo ennen Kärkkäisen vuoron alkua toimitus oli saanut vinkin psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta. Toimitus oli koettanut tuloksetta tavoittaa yhtiön toimitusjohtajaa Ville Tapiota kommentoimaan tapausta.
Tehtävä annettiin it-asioita parikymmentä vuotta työkseen seuranneelle Kärkkäiselle. Hän pääsi nopeasti uutisen jäljille ja löysi verkosta Vastaamon asiakkaiden arkaluonteisia tietoja. Tietoja oli jo koetettu poistaa, mutta Kärkkäinen löysi ne Googlen välimuistista.
”Tajusin nopeasti, että nyt olemme isojen asioiden äärellä”, Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäinen sai nopeasti varmuuden uutisensa paikkansapitävyydestä. Ensimmäinen juttu julkaistiin kello 9.37.
Kärkkäinen on työskennellyt Sanomalla vuodesta 2000 lähtien, viisi viime vuotta Ilta-Sanomissa. Aiemmin hän on työskennellyt MikroBitti -lehdessä ja Taloussanomissa, joka on nykyisin osa Ilta-Sanomia. Vuosina 2006–2007 Kärkkäinen oli työkierrossa Meidän Perhe -lehdessä.
Kärkkäinen kirjoittaa pääasiassa verkko- ja teknologia-asioista eikä ollut aiemmin tehnyt mitään vastaavaa uutista. Vastaamon tietomurtoa käsittelevät jutut toivat voiton Suuren journalismipalkinnon Vuoden juttu -sarjassa. Palkinnot jaettiin keskiviikkona 10. maaliskuuta.
Palkintoperustelujen mukaan ”tietoturvaan perehtyneenä toimittajana Kärkkäinen teki useita kommenttikirjoituksia, jotka avasivat lukijoille tapauksen poikkeuksellisia piirteitä”.
Tapaus on jättänyt jälkensä Kärkkäiseen.
”Asiat, joista yleensä kirjoitan eivät yleensä ole näin tunteita herättäviä, vaikka Apple ja Samsung -ihmisten väittelyt välillä nostattavatkin tunteita. Tämä tuli uniin alkuvaiheessa ja muutenkin olen asiaa miettinyt paljon”, Kärkkäinen sanoo.
Jättiskuupin kirjoittamisen jälkeen Kärkkäinen on kirjoittanut kymmeniä Vastaamo-juttuja. Kiireisimpinä aikoina hän teki niitä päivittäin ja päätyi välillä Vastaamon tökerön toiminnan takia itsekin auttajan rooliin.
Vastaamo ei ollut tiedottanut asiakkailleen tietovuodosta mitään, vaan oli palkannut viestintätoimisto Tekirin hoitamaan kriisiviestintäänsä median suuntaan. Kärkkäinen sai kymmeniä yhteydenottoja Vastaamon hätääntyneiltä asiakkailta, jotka olivat kuulleet tietomurrosta median välityksellä.
”Moni Vastaamon asiakas soitti minulle. Vietin paljon aikaa heidän kanssaan. Kerroin heille kaiken mitä tapauksesta tiedetään ja mitä ei tiedetä. Se meni henkilökohtaiseksi neuvonnaksi tai konsultoinniksi.”
”Koin, että toimittajan ammatti on palveluammatti, vaikka tuen antamiseen löytyy parempiakin ammattilaisia. Tein siinä tilanteessa sen minkä voin. Ihmiset olivat todella ahdistuneita, mutta terapeutiksi en sentään ryhtynyt.”
Kärkkäinen on koulutukseltaan sosiaalipsykologi Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Koronan takia varsinaista palkintogaalaa ei tänä vuonna järjestetty. Kärkkäinen otti palkinnon vastaan kotoaan, ja juhliminen on jäänyt vähälle. Sen sijaan onnitteluviestien tasainen virta on lämmittänyt Kärkkäisen mieltä.
”Onnitteluita on tullut työkavereilta, kavereilta ja monilta tutuilta ihmisiltä vuosien takaa. Positiivisuuden auran keskelle pääseminen on kyllä ollut ainutkertaista. En ole vastaavassa tilanteessa ollut koskaan.”
Kärkkäistä lämmitti erityisesti Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken lähettämä onnitteluviesti heti gaalan jälkeen.
”Tiedän Heikin, mutta en tunne häntä henkilökohtaisesti. Siitä tuli sellainen lämmin läikähdys, että ammattikunta arvostaa toisiaan tällä tavalla. Se oli yksi näistä kovista jutuista.”
Aittokoski oli itsekin ehdolla Vuoden juttu -sarjassa jutullaan Mies Mechelininkadulla, joka kertoi itsemurhien vähenemisestä. Jutussa Aittokoski kirjoitti vuonna 1979 tapahtuneesta itsemurhasta, jonka tekijäksi paljastui jutun edessä hänen isänsä.
Kolmantena ehdokkaana oli Suomen Kuvalehden julkaisema juttu Katri Kulmunin viestintävalmennuksesta. Jutun tekivät toimittajat Jarno Liski ja Karoliina Paananen.
Vuoden Journalistiksi valittiin Anna-Lena Laurén, Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän-kirjeenvaihtaja. Ehdolla Vuoden journalistiksi olivat myös Helsingin Sanomien Annamari Sipilä ja Ylen Seija Vaaherkumpu.
Suuri Journalistipalkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Se on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun järjestäminen on nykyisin vuorovuosin MTV:n, Sanoman ja Yleisradion vastuulla. Tänä vuonna kilpailusta vastasi Yle.
Vastaamo-uutisen tekeminen on antanut Kärkkäiselle uutta virtaa työntekoon, ja nyt hänet myös tunnetaan paremmin talon sisällä.
“Aikaisemmin olen ollut nörttitoimittaja Sanomatalon nurkassa, eikä kukaan oikein tiennyt mitä siellä nurkassa tein. Nyt tietää.”