Ylen tasa-arvo-ohjelma nosti reippaasti naisten osuutta haastateltavista

Vielä viime vuonna Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen haastateltavien tasa-arvotilanne oli pahimpina päivinä tämä: naisia 30 prosenttia ja miehiä 70 prosenttia.

Vuoden alusta alkaneen tasa-arvo-ohjelman myötä naishaastateltavien osuus kaikissa Ylen sisällöissä on nyt 43 prosenttia, miesten 57 prosenttia.

”Se ei ole vielä täydellinen mutta selvästi parempi jo”, sanoo uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.

Räisäsen mukaan luvut vaihtelevat sisältötyypeittäin. Esimerkiksi Aamu-tv, radion ajankohtaisohjelmat, Puoli seitsemän ja venäjänkieliset uutiset Yle Novosti ovat jo 50/50-tilanteessa.

”Politiikan ja ajankohtaisohjelmien haaste on kaksien vaalien ja hallitusneuvottelujen kevät, jota on leimannut eduskuntapuolueiden puheenjohtajien näkyvyys – heistä suurin osa on tällä hetkellä miehiä.”

Vuoden alusta alkaneen tasa-arvo-ohjelman tavoite on, että Ylen sisällöissä esiintyy pitkällä aikavälillä saman verran miehiä ja naisia. Räisäsen mukaan se on tärkeää, koska median tehtävä on kuvastaa todellisuutta – naisia ja miehiä on tosielämässä yhtä paljon.

Vaihtelua sallitaan yksittäisissä sisällöissä, yksittäisinä päivinä ja yksittäisissä tilanteissa.

”Jos haastatteluun tarvitaan pääministeri, tietenkin haastattelemme häntä sukupuolesta riippumatta. Ja kiireellisessä uutistilanteessa, jossa kyse on minuuteista tai sekunneista, otetaan se paras asiantuntija, joka saadaan.”

Käytännössä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen luvut on saatu paranemaan esimerkiksi niin, että haastateltavien tasa-arvoa mietitään toimituksen kaikissa kokouksissa.

”On luonnollista, että kun on löydetty asiantuntijoita, joilta saadaan helposti hyviä lausuntoja ja joilla on hyvä supliikki, heille soitetaan yhä uudestaan. Nyt kuitenkin haastamme itsemme ja kysymme, mistä saadaan julkisuuteen myös uusia kasvoja ja uusia hyviä osaajia.”

Tavoitteeseen pääsemistä Yle seuraa ohjelmakohtaisesti ja tiimikohtaisesti. Seurannasta ovat vastuussa toimitusten päälliköt. Tällä hetkellä seuranta koskee Pasilan toimituksia. Aluetoiminnot eivät vielä ole ohjelmassa mukana.

Räisäsen mukaan ohjelma on otettu toimituksissa vastaan hyvin.

”En ole kuullut mutinaa. Eniten helteessä ovat ehkä päälliköt, jotka laskevat tulokset käsin, mikä tietenkin tarkoittaa lisää työtä kaiken muun kehittämisen ohella.”

”Toisaalta tasa-arvo on tärkeä asia, joka ei muutu ilman tietoista työtä. Sillä on iso merkitys, miten media esittää asiantuntijuutta, päättäjyyttä ja johtajuutta mutta myös esimerkiksi vanhemmuutta, joka ei enää pitkään aikaan ole ollut vain naisten valtakuntaa. On tärkeää miettiä, toistammeko uutisoinnissamme aikansa eläneitä stereotypioita vai kykenemmekö kuvaamaan nykyaikaista todellisuutta.”

Samaan aikaan kun tasa-arvo-ohjelmaa alettiin suunnitella Ylessä, Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC pyysi yhtiötä mukaan aloittamaansa kansainväliseen mediaohjelmaan, joka pyrkii tasapuolistamaan sukupuolten esiintymistä asiantuntijoina ja erilaisissa yhteiskunnan rooleissa.

Yle lähti mukaan mutta asetti tavoitteensa korkeammiksi.

”BBC laskee vain ’itse poimimansa’ haastateltavat eikä niitä, jotka edustavat politiikan tai talouden roolia, jonka haltijan sukupuoleen se ei voi vaikuttaa. Me laskemme kaikki. Todellinen kokonaisuus on hyvä nähdä.”

Haastateltavien tietoisen valinnan lisäksi Räisänen haluaa haastaa sekä Ylen että muut mediat miettimään keinoja, joilla naisasiantuntijoita voitaisiin rohkaista suostumaan haastatteluun.

”Heidän kynnyksensä astua julkisuuteen on selvästi korkeampi kuin miehillä. Käytännön syitä ovat varmaan kiire ja arki, ja naiset ovat myös miehiä itsekriittisempiä. Ikävä kyllä asiaan vaikuttavat myös somemyrskyt, maalittaminen ja vihapuhe, jotka kohdistuvat erityisesti naisiin.”