Yhdysvallat elää uuden journalismin kulta-aikaa – vanha sössi pelinsä

Seuraan työkseni Yhdysvaltojen mediaa ja usein tuntuu, että olen hukkua journalismin tulvaan. Perinteisen uutis- ja featuremedian ohella seuraan kymmeniä yksittäisten toimittajien, vaikuttajien, asiantuntijoiden tai uusien journalististen medioi­den tuottamia podcasteja, uutiskirjeitä, videoita ja verkkosivustoja.

Joskus puhe journalismin kriisistä huvittaa. Maailmahan ei muuta pursuakaan kuin uutta journalismia!

Uusia medioita voi arvostella siitä, että ne eivät aina ole puolueettomia, noudata journalistien eettisiä ohjeita tai tee omaa uutishankintaa. Lukuisat niistä ovat kuitenkin perinteisen median entisten toimittajien tai muiden huippuasiantuntijoiden perustamia.

Taloustieteen nobelisti Paul Krugmankin ­päätti jättää 25 vuoden kolumnipestinsä The New York ­Timesissa ja siirtyä kirjoittamaan uutiskirjettään.

Samaan aikaan puhe perinteisen journalismin kriisistä on totta. Viime lokakuussa tutkimusyhtiö Gallup kysyi yhdysvaltalaisilta, luottavatko he sanomalehtien, radion ja television kertovan uutiset kokonaisvaltaisesti, tarkasti ja oikeudenmukaisesti. Vain ­alle kolmannes vastasi myöntävästi. Yli kolmannes ei luottanut siihen lainkaan. Loput olivat muuten vain nihkeitä. Vielä 1970-luvulla journalismiin luotti yli 70 prosenttia yhdysvaltalaisista.

Mihin luottamus on kadonnut? Journalismi kärsii lukuisista yleisistä yhteiskunnallisista kehityskuluista, mutta välillä on hyvä katsoa myös peiliin.

Huhtikuun alkupuolella aiemmin The Wall Street Journalissa ja The New York Timesissa työskennellyt toimittaja Bari Weiss käsitteli median tilaa ­Honestly-podcastissaan. Weiss on Yhdysvaltain toimittajapiireissä kiistelty hahmo, joka koki ­tulleensa savustetuksi ulos The New York Timesista mielipiteidensä vuoksi. Hän on perustanut oman The Free Press -mediansa. Weiss haastatteli Politicon ja Axiosin perustajia Jim VandeHeita ja Mike ­Allenia. VandeHei työskenteli aikanaan esimerkiksi The Wall Street Journalissa ja The Washington Postissa, Allen The New York Timesissa ja Timessa. Politico kuuluu nykyään jo miltei valtamediaan, ja vuonna 2017 perustettu Axios kertoo uutiskirjeidensä lähtevän joka päivä neljälle miljoonalle tilaajalle.

Kolmikko totesi podcastissa, että perinteinen media on myös ihan itse syypää luottamuksensa rapautumiseen.

Ensinnäkin toimittajat ovat julistaneet liikaa mielipiteitään sosiaalisessa mediassa, Jim ­VandeHei sanoo. Siksi heidän juttujaan ei enää lueta puolueettomina raportteina.

Toiseksi toimittajat ovat epäonnistuneet Yhdys­valtojen kuvaamisessa sellaisena kuin se on. ­Siksi suuri osa mediaa ja sen yleisöä yllättyi, kun ­Donald Trump valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran.

Kolmanneksi toimitukset ovat varoneet liikaa väärinä pidettyjä mielipiteitä tai sanavalintoja esimerkiksi koronan ja erilaisten sosiaalisten liikkeiden kuten Black Lives Matterin aikana. Se ei ole anta­nut kuvaa sananvapauden puolustajista.

Viimeisenä pisarana kolmikko piti sitä, ­että toimittajat jättivät raportoimatta Joe Bidenin toiminta­kyvyn heikkenemisen, kunnes koko maa näki tilanteen kohtalokkaassa presidentinvaaliväittelyssä.

Siksi yleisö on kääntynyt kohti muita kanavia, jotka itse kunkin mielestä selittävät Yhdysvaltoja ja maailmaa paremmin. Toisin sanoen: joihin he luottavat enemmän.

Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella puhuttiin niin sanotusta Trump bumpista. ­Perinteisen uutismedian yleisöt kasvoivat, kun Trumpista järkyttyneet janosivat luotettavina pitä­miään uutisia. Luottamus mediaan kasvoi kyselyissä hetkellisesti.

Tällä kaudella Trump bump näyttää suuntautuvan kohti uusia medioita ja yksittäisiä toimittajia ja asiantuntijoita. Esimerkiksi uutiskirjealusta Substack on kerännyt yli miljoonaa uutta tilaajaa vaalien jälkeen. Substackin alustalla kirjoittavat esimerkiksi Paul Krugman, historioitsija ­Timothy Snyder, CNN:n entinen ankkuri Jim Acosta ja historioitsija ja toimittaja Anne Applebaum.

Toisaalta esimerkiksi The New York Times vaikuttaa kyllä sekin kasvattavan tilaajamääriään jatkuvasti.

Hyvä uutinen on, että yleisön jano yhteiskunnalliseen sisältöön ja journalismiin ei ole kadonnut. Päinvastoin. Jos perinteinen media haluaa ­pärjätä kisassa, sen on vain voitettava luottamus takaisin.