Kerroimme maaliskuun Journalistin pääkirjoituksessa, että teemme Journalistiliiton työikäisille, toimituksellista työtä tekeville jäsenille heidän puoluekantojaan koskevan kyselyn. Tarkoitus oli selvittää, mitä puoluetta toimittajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Kyselyn toteutuksesta oli keskusteltu etukäteen myös Journalistiliiton johdon ja toimiston kanssa. Näin siksi, että liitto päättää, millaisiin kyselyihin se luovuttaa jäsentensä tietoja. Tietojen käytön rajoja avataan liiton tietosuojaselosteessa. Kyselyideaan suhtauduttiin alustavasti myönteisesti.
Sekä poliittinen kanta että ammattiliiton jäsenyys ovat erityisen arkaluonteisia henkilötietoja. Siksi kyselyä suunnitellessa oli selvää, että siinä kerättyjä tietoja pitää käsitellä erityisen huolellisesti ja niin, ettei vastaajia voi tunnistaa.
Samaan aikaan Journalistin toimitukselle oli tärkeää, että kysely tavoittaa riittävän määrän vastaajia, jotka todella ovat toimittajia. Kyselyn pitää tuottaa luotettavaa dataa. Siksi se suunniteltiin lähetettäväksi kyselytyökalun kautta, henkilökohtaisena linkkinä kullekin vastaajalle.
Kyselystä kertoneen pääkirjoituksen julkaisun jälkeen kävi ilmi, ettei tälle kyselylle suunniteltu toteuttamistapa ole mahdollinen.
Kun kyselyä alettiin toteuttaa käytännössä, kävi ilmi, että toteuttamistapa olisi voinut vaarantaa liiton jäsenten tietosuojan. Journalistiliittoon oli tullut kyselystä myös huolestunutta palautetta.
Journalistiliitto tiedusteli asiaa myös tietosuojavaltuutetun toimistosta. Se päätyi samaan arvioon toteutustavasta.
Journalistiliitto myös katsoi, ettei se voi lähettää esimerkiksi uutiskirjeensä kautta jäsenistölle yhtä, kaikille vastaajille samaa suoraa linkkiä kyselyyn. Tämä takaisi vastaajien anonymiteetin, mutta olisi vastoin sitä, millaisiin tarkoituksiin liitto on kertonut käyttävänsä jäsenten tietoja. Esimerkiksi tutkimuskyselyt on liiton mukaan rajattu sellaisiin, jotka käsittelevät liiton toimintaa tai jäsenten edunvalvontaa, kuten palkkausta.
Liiton lopputulema oli, että kyselystä voitaisiin kertoa Journalistiliiton jäsenkirjeessä, mutta itse kyselylinkin pitäisi olla Journalistin verkkosivuilla. Siellä kyselyyn taas voisi vastata kuka tahansa.
Journalismi on siitä raaka laji, että epäonnistumiset ovat julkisia. Niin myös tällä kertaa.
Journalisti tekee toimitukselliset ratkaisunsa journalistisen perustein, riippumatta Journalistiliiton kannasta. Journalistiliitto puolestaan päättää siitä, millä ehdoin se luovuttaa jäsentietoja tutkimuskäyttöön.
Journalistien puoluekannoista on tähän mennessä tehty vaihtelevan tasoisia selvityksiä. Asiasta on liikkeellä paljon epäluotettavaa tietoa ja ”mutuilua”. Meidän kyselymme tarkoitus oli korjata tätä tilannetta: tutkia, onko journalisteista esitetyillä väitteillä lainkaan pohjaa.
Jos Journalistin tekemään kyselyyn voisi kuitenkin vastata kuka tahansa, kerätyt tiedot olisivat lähtökohtaisesti epäluotettavia. Jos vastaajamäärä jäisi lisäksi pieneksi, yksittäisetkin vastaukset voisivat vinouttaa tulokset.
Kun kyse on paljon tunteita herättävästä, yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, on ensisijaisen tärkeää, että aihetta käsitellään huolella ja hyvin.
Huonosta datasta syntyy vain huonoa journalismia. Ja me emme halua tehdä huonoa journalismia.
Siksi Journalisti on päättänyt, ettei se toteuta kyselyä toimittajien puoluekannoista suunnitellulla aikataululla. Kysely ei onnistuisi niistä lähtökohdista, jotka Journalistiliiton linjaus sille antaa. Suunnittelemamme kysely siis epäonnistui jo ennen kuin pääsimme toteuttamaan sitä.
Journalistin kanta on jatkossakin, että journalistien arvopohjaa on tärkeä tutkia. On hyvin todennäköistä, ettei se eroa muista vastaavan koulutus- ja tulotason kansalaisista. Selvitys on kuitenkin syytä tehdä huolella ja niin, että siihen saadaan mahdollisimman laaja vastaajajoukko.
Yhtä tärkeä on käydä keskustelua siitä, vaikuttavatko toimittajien mielipiteet ja arvot journalistisiin valintoihin – ja jos, millä tavalla. Tämä keskustelu voi olla vaikea ja ikäväkin, mutta sitä ei voi siksi vältellä.
Toivomme voivamme palata selvitykseen tavalla, joka takaa vastaajien tietosuojan ja tuottaa myös luotettavaa, kattavaa tietoa aiheesta.
