Liitto

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Koronaepidemiasta johtuva laajamittainen siirtyminen etätyöhön on tuonut journalistien työhön paljon joustoa, mutta myös joitain haittoja. Journalistiliiton helmikuussa toteuttamassa koronakyselyssä yksi esille nousseista asioista oli huonontunut työergonomia.

Kyselyssä yli 50 prosenttia vastanneista koki työergonomian kotona työskennellessä melko tai erittäin paljon huonommaksi kuin työpaikalla. Vastanneista jäsenistä 36 prosenttia kertoi kärsivänsä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista melko tai erittäin paljon enemmän kuin aiemmin.

Työergonomiaan on hyvä kiinnittää huomiota nyt, sillä etätyötä tehdään aiempaa enemmän todennäköisesti myös koronan jälkeen. Moni tutkimukseen vastannut kertoi, että etätyön jatkuminen on heidän omakin toiveensa.

 

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä. Lain perusteella työnantajan vastuu ja velvollisuus ovat selvät.

Työturvallisuuslain ergonomiaa ja näyttöpäätetyöskentelyä koskevat säännökset velvoittavat työnantajan oma-aloitteisesti järjestämään työvälineet ja työn suorittamisolosuhteet sellaiseksi, että haitta ja vaara terveydelle on mahdollisimman pieni. Työnantajan on myös ennakoivasti seurattava ja arvioitava työolosuhteita ja fyysistä kuormittumista.

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös muualla kuin työpaikalla työskennellessä.

Miten työnantajan tulisi sitten käytännössä toimia?

Ensin on syytä selvittää esimerkiksi kyselyllä, millä tasolla etätyötä tekevien ergonomia ylipäätään on. Kyse voi olla yleisestä tai työntekijäkohtaisesta selvityksestä, mielellään molemmista.

Tämän jälkeen työnantajan tulee laatia ja toteuttaa mahdolliset toimenpiteet ergonomian parantamiseksi. Toimenpiteet voivat olla mitä erilaisimpia asioita, lisätyövälineistä kehotuksiin lisätä liikkumista työpäivän aikana. Tilannetta pitää myös seurata ja arvioida uudestaan myöhemmin.

Sopivat työvälineet ovat tärkein osa hyvää työergonomiaa. Jos työtä tehdään säännöllisesti etänä, samojen välineiden tulisi lähtökohtaisesti olla käytössä työnantajan tarjoamana ja kustantamana.

Normaalisti kyse on säädettävästä työtuolista, sähköpöydästä ja lisänäytöstä. Mahdolliset lisälaitehankinnat ja niistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai työntekijän valinnanvapaus tehdä työtä kotona ja työpaikalla eivät nähdäkseni kavenna työnantajan velvollisuutta pitää huolta työvälineistä.

Sähköpöytä voi hinnan ja tilan puolesta olla vaikeampi asia etenkin, jos säännöllinen työskentely tapahtuu vuoroin kotona ja työpaikalla. Tällöin on hyvä muistaa, etteivät kaikki tarvitse kotiinsa sähköpöytää eikä se kaikille edes ole tilasyistä mahdollista.

Yksi tapa järjestää työvälineet voisi esimerkiksi olla eräänlainen työvälinepooli, josta työntekijät voivat lainata tarvitsemansa työvälineet kotiinsa.