Aikkarit on pidettävä mukana

A-lehdet neuvottelee parhaillaan journalistiensa kohtalosta. Irtisanomisuhan alla on 52 toimituksellista henkilöä, joista pahimmillaan lähes puolet joutuu lähtemään. Myös Otavamediassa yt-neuvotellaan jälleen, ja irtisanottavia on pahimmillaan 46. Työntekijöille tämä ei ole uutta: viime ja toissa vuonna yhtiössä käytiin peräperää seitsemät yt-neuvottelut. Molemmat yhtiöt ovat voitollisia.

Aikakauslehtitalot ovat koronavuonna harmittava poikkeus. Alalla nimittäin on, odotusten vastaisesti, toistaiseksi säästytty tänä vuonna joukkoirtisanomisilta. Normaalisti alalta irtisanotaan vuodessa keskimäärin 160 ammattilaista, tänä vuonna vasta 20. Syy lienee siinä, että lomauttamisesta tuli koronan takia helpompaa. Yritykset ovat lomauttaneet ahkerasti ja joskus aiheettomasti, mutta toistaiseksi näyttäisi siltä, että lomauttaminen on vähentänyt irtisanomisia. Määrä ei tosin jää tuohon kahteenkymmeneen, vaan käynnissä olevat aikkarien neuvottelut pahimmillaan moninkertaistavat sen.

Median koronakolhuista ja muista vaikeuksista keskusteltaessa keskitytään usein sanomalehdistöön. Aikakauslehdet ovat unohtua, vaikka ne painivat samojen ongelmien kanssa ja uudistuvat vimmatusti selättääkseen ne.

Koronakriisissä on päivitelty sanomalehtien mainostulojen äkillistä putoamista – ja aiheesta. Aikkaripuolellakin pudotukset ovat olleet kaksinumeroisia – joskin mahdollisesti hiukan pienempiä kuin pelättiin. On kuitenkin useita lehtiä, joista mainostajat katosivat kokonaan. Ostovoiman heikkeneminen johtaa siihen, ettei tilauksia ehkä uusita.

Kun tuloillaan olevaa mediatukea sorvattiin, otettiin tarkastelupisteeksi huhti- ja toukokuun mainostulojen pudotus. Aikkareissa tyypillistä on, että isot ilmoituskampanjat varataan jo kuukausia etukäteen, joten pudotus ei välttämättä vielä näkynyt huhtikuussa. Median koronatuki ei toki säästäisi aikakauslehtiä irtisanomisilta – se on pieni apu, jonka tarkoitus on auttaa pahimman kriisin yli. Aikkareilla vaikeudet ovat syvemmällä, ja korona lähinnä pahentaa vanhoja ongelmia ja heikentää mahdollisuuksia korjata käyriä ylöspäin.

Aikakauslehdissä keskimäärin noin 65 prosenttia tuloista on tilausmaksuja, muutama prosentti irtonumeromyyntiä ja loput ilmoituksia. Suurin tulonlähde on siis lukija, ja siksi lukijaa kannattaa palvella kaikkein parhaiten. Nyt näyttää siltä, että lukijaa aiotaan palvella irtisanomalla toimituksesta väkeä. Suunta on selvä: toimitukseen jäävät päätoimittajat (joilla on vastuullaan useampi lehti), tuottajat (tuottajalle ei tarvitse maksaa yhtä paljon kuin toimituspäällikölle) ja lehtien kokoajat. Sisältö ostetaan ulkoa. Toimituksia ja sisältöjä yhdistetään esimerkiksi A-lehdissä ja Sanomilla. Meidän perheeseen kirjoittaneet toimittajat ovat välillä hämmästyneet löytäessään tekstinsä Hesarin nettisivuilta ja Imagen blogistit huomasivatkin yllättäen olevansa Avun blogisteja.

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia. Aikakauslehdissä viljelty ja vaalittu feature kiinnostaa lukijoita tutkitusti – niin paljon, että siitä toivovat rahasampoa myös päivälehdet. Aikakauslehtien kustantajien yhdistyksestä Aikakausmediasta poistuu kymmenisen lehteä vuosittain, mutta saman verran liittyy tilalle. Monet aikkarit ovat tehneet digipuolella pieniä ihmeitä. Aikakauslehtiä ei saa unohtaa mediakeskustelussa.