Mitä kävi?

Mitä kävi Uma Thurmanille? Mitä kävi, kun Playboy-malli meni tankkaamaan?

Aina sattuu ja tapahtuu. Olen pannut merkille, että toisinaan myös käy kaikenlaista. Jos näistä käymisistä kerrotaan lehdissä, yleensä jollekulle on käynyt kalpaten. Huonosti käyminen käy hyvin uutiseksi.

Sekä Kielitoimiston sanakirjassa että Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan käydä-verbin yhdeksi merkitykseksi sattuminen tai tapahtuminen. Esimerkiksi Lohjalta on merkitty muistiin tällainen lausahdus: ”Hyvä ettei hullummin käiny, maa jäi vaik lato paloi.”

Alkujaan kävelemistä tarkoittanut käydä-verbi on siis kansan kielessä käynyt moniin tehtäviin, myös tähän. Mutta miksi ihmeessä kirjoitetaan ”mitä kävi” eikä ”miten kävi” tai ”kuinka kävi”? Johtuisiko tämä siitä, että käymisen ajatellaan olevan tapahtumista? Kirjoitammehan myös ”mitä tapahtui”. Olisiko enkullakin vaikutusta: ”What happened?”

Vaikuttaa siltä, että ”mitä kävi” -kysymys on tätä nykyä muotia erityisesti puheessa. Tähän viittaisi sekin, että lehtijutuissa sitä tapaa enimmäkseen haastateltavien sitaateissa.

Toki esimerkkejä tulee vastaan muualtakin. Uma- ja Playboy-lauseeni ovat iltapäivälehtien otsikoita.

Puheesta ja kirjoituksen sitaateista ”mitä kävi” todennäköisesti valuu vähitellen muuhunkin kirjoitettuun kieleen. Tässä pari tuoretta esimerkkiä: ”Mitä kävi, kun kadut suunniteltiin autojen sijaan ihmisille?” (Tekniikka & Talous, 24. helmikuuta.) ”Mitä kävi, kun muoti levisi kaikkialle?” (Image, 2. maaliskuuta.)

Parinkymmenen vuoden kuluttua ihmettelemme porukalla, mitä oikein kävi tapahtui-verbille. Tai ehkä käymmekin kummastelemaan sitä, miksi joku vanha pieru kyselee, mitä tapahtui ah niin kauniille ja virheettömälle suomellemme.