Työelämän suuret muutokset näkyivät Journalistiliiton toiminnassa Ahon kaudella

Puheenjohtajan tehtävistä 10. tammikuuta lähteneen Hanne Ahon aikana Journalistiliitto muuttui työelämän suurten muutosten tahdissa. Kymmenessä vuodessa vakituiset työpaikat vähentyivät ja freelancetyö lisääntyi. Vuonna 2015 Journalistiliitolla oli 8 181 työsuhteista jäsentä. Vuoden 2025 alussa heitä oli 6 335. Freelancejäsenten määrä nousi samassa ­ajassa 1 364:stä 1 556:een.

Työelämän muutokset ovat näkyneet liiton toiminnassa monin tavoin. Vuonna 2016 liitto aloitti uravalmennuksen ja seuraavana vuonna aloitti keikkatyötä helpottava Mediakunta-osuuskunta.

Liitto on ajanut vuosikaudet freelancereille parem­pia työehtoja. Työ toi tulosta vuonna 2022, kun EU:n komission linjauksen mukaan yksinyrittäjät voivat yhdessä neuvotella paremmista työoloista rikkomatta EU:n kilpailusääntöjä.

Suomen freelance-journalistien puheenjohtajan Maria Markuksen mukaan kollektiivisen neuvotteluoikeuden saaminen oli suuri saavutus. Hän korostaa, että viime vuosien aikana yhteistyö liiton ja freelancereiden välillä on muutenkin ­parantunut.

”Nyt voimme hyvillä mielin kutsua Journalistiliittoa meidän ’emoliitoksemme’. Marraskuun freelanceseminaarissa Helsingissä kuulimme, että muut Pohjoismaat pitävät meidän yhteyttämme emoliittoon esikuvanaan”, Markus sanoo.

Työmarkkinapolitiikka on kymmenessä ­vuodessa muuttunut merkittävästi. Työelämästä päättäminen on Juha Sipilän (kesk.) ­hallituskaudesta (2015 – 2019) alkaen siirtynyt yhä enemmän työmarkkinajärjestöiltä poliitikoille. Kehitys on jatkunut Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen aikana.

Muutosten seurauksena Journalistiliitto osallis­tui vuonna 2015 STTK:n vetämään Uusi keskusjär­jestö -selvityshankkeeseen. Tavoitteena oli kasvattaa työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Hanke kuitenkin kuivui kokoon parissa vuodessa.

Edunvalvonnan lisäksi liiton toiminnassa on ­korostunut jäsenpalveluiden kehittäminen, viestintä ja media-alan lainsäädäntöön vaikuttaminen. Järjestöllisesti suurin muutos tapahtui ­vuonna 2022, kun Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET liittyi Journalistiliiton jäseneksi.

Lisäksi liitto on tiivistänyt yhteistyötään opiskelijoiden kanssa ja palkkasi työntekijän hoitamaan yksinomaan opiskelija-asioita.

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo, että Journalistiliiton kulunutta kymmentä vuotta kuvaa parhaiten uudistuminen ja pyrkimys reagoida muuttuviin tilanteisiin.

”Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimus on vuosien työn jälkeen saatu yleissitovaksi ja liitto on lähes ainoana neuvottelemassa itsensätyöllis­täjien vähimmäistyöehdoista”, Savolainen sanoo.

EDIT 12.2.2025 klo 10.35. Oikaisu: Freelancejournalistien pohjoismainen seminaari järjestettiin marraskuussa, eikä joulukuussa, kuten jutussa virheellisesti todettiin.