Fontti, jossa c, e ja o on helppo erottaa toisistaan. Selkeät erot otsikon, leipätekstin ja kuvatekstin välillä. Ei tekstejä väripohjilla tai turhia suuraakkosia, kursiiveja ja boldauksia. Ei tavuviivoja, liehupalstat, yksi asiakokonaisuus aina samalle riville. Kuvan pitää liittyä suoraan asiaan, eikä kuvakulmien kanssa voi kikkailla.
Esimerkiksi tällaisia sääntöjä noudatetaan selkolehteä uudistaessa.
”Paljon perustuu käytännön kokemukseen. Tätäkin julkaisua on tehty 1990-luvulta saakka”, Selkosanomien toimittaja Kaisa Kaatra sanoo.
Silti lehden toimitus halusi antaa vapaat kädet Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille, joiden kanssa se uudisti Selkosanomat. Metropoliassa työtä ohjasi lehtori Tuomas Aatola.
”Tarkoitus oli panna kaikki rohkeasti uusiksi. Se oli vähän pelottavaakin”, päätoimittaja Petri Kiuttu kertoo.
Rohkeus kannatti. Ensimmäinen uudistunut Selkosanomat ilmestyi vuosi sitten, ja uudistus on palkittu kahdesti.
”Lehdestä tuli sellainen kuin olimme hahmotelleet ja unelmoineet”, Kiuttu sanoo.
Selkosanomat on Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen julkaisema selkokielinen lehti. Se on suunnattu ihmisille, joille lukeminen on vaikeaa. Lukijakunnassa on esimerkiksi vanhuksia sekä kehitysvammaisia, maahanmuuttaneita ja ulkosuomalaisia ihmisiä. Lehteä lukevat myös lukupiirit ja tukihenkilöt ääneen.
Ruotsinkielistä sisarlehteä Lätta bladetia julkaistaan yhteistyössä LL-Centerin kanssa.
Uudistuksen myötä Selkosanomien printti muuttui 20 kertaa vuodessa ilmestyvästä uutislehdestä kahdeksan kertaa ilmestyväksi ajankohtaislehdeksi ja verkkosivut uutissivustoksi.
”Painettu lehti ja sen ilmestymistahti olivat vanhentuneet. Se ei vain enää toiminut”, Kiuttu kertoo.
Selkosanomilla on uskolliset printtilukijansa, mutta uusi yleisö löytää sen usein verkosta. Siellä selkouutisia lukevat etenkin kieltä opiskelevat.
Kiutun mukaan lehdellä on paljon esimerkiksi äidinkielenään venäjää puhuvia lukijoita. Tämä saattoi olla Kiutun arvion mukaan yksi syy sille, että Selkokeskus joutui viime keväänä venäläisen trollitehtaan ”mustalle listalle”. Kyber front Z -nimisellä Telegram-sivustolla kehotettiin välittämään viestejä neljän suomalaisen tiedotusvälineen päätoimittajille, myös Kiutulle.
Kiutun mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja korona-aika ovat osoittaneet selkokielisten uutisten merkityksen. Koronakeväänä 2020 Selkosanomien verkon kävijämäärä kaksinkertaistui.
Vuodessa uusi lehti palstoineen on Kiutun ja Kaatran mukaan vakiintunut hyvin.
Etenkin verkossa erilaisten lukijaryhmien tarpeet voidaan ottaa laajasti huomioon. Fontteja voi itse suurentaa, värit kääntää ja tekstin kuunnella samalla, kun sitä lukee, Kaatra kertoo. Verkossa lehti julkaisee myös uutisia, joita avataan tukikuvilla.
Painetun lehden merkitys ei Kaatran mukaan silti vähene. Se on helpompi lukea, ja osalle Selkosanomien lukijoista siksi välttämätön.
Toimitukselle suurin haaste on ollut työrytmin muuttaminen.
”Vaikka uudistus helpotti, työt piti asetella ja järjestellä eri tavalla. Kiire on hallittavissa paremmin ja verkko antaa enemmän anteeksi kuin painettu lehti”, Kiuttu sanoo.
Selkosanomat ja Lätta bladet
- Lehdet tekevät selkokielellä juttuja verkkoon ja kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyviin printtilehtiin. Verkossa julkaistaan myös uutisia, joissa käytetään tukikuvia.
- Lehdillä on yhteensä noin 3 000 tilaajaa. Lukijoita Selkosanomilla on noin 13 000, Lätta bladetilla noin 3 000. Selkosanomien verkkolehteä käy vuosittain lukemassa yli 65 000 henkilöä, Lätta bladetia yli 15 000.
- Syksyllä 2021 valmistunut uudistus on palkittu Aikakausmedian Edit-palkinnolla ja Helsingin Seudun Journalistien Salli-palkinnolla.
- Selkokielellä tekevät journalismia myös Yle ja Leija-aikakauslehti.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
