Eettiset päätökset väkivallan uhrien esittämisestä uutiskuvissa tehdään hajautetusti valokuvaajien, uutistoimistojen ja lehtien yhteistyöllä.
Tämä selviää Journalism-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa analysoidaan kuvajournalistien ammattietiikkaa. Tutkimuksen on laatinut viestinnäntutkija Jenni Mäenpää Helsingin yliopistosta. Aineistonsa Mäenpää keräsi vuosina 2017 – 2018 haastattelemalla Reuters Picturesin, STT:n ja Suomen Kuvalehden työntekijöitä sekä havainnoimalla suomalaisten kuvajournalistien työtä.
Kuvajournalismin ammattilaiset joutuvat pohtimaan paljon väkivallan ja onnettomuuksien uhrien näyttämiseen liittyviä eettisiä ongelmia. Kuvien julkaiseminen voi auttaa lukijoita ymmärtämään sodan raakuutta tai herättää ihmiset toimimaan paremman maailman puolesta. Toisaalta vaakakupissa painavat uhrien ja heidän omaistensa yksityisyys sekä lukijoiden tunteet.
Väkivaltaisia kuvia seulotaan pois uutiskuvien virrasta monella tasolla. Ensinnäkin kuvavalikoimaa säätelee paikallisten valokuvaajien ja kuvatoimistojen tietämys oman alueensa laeista ja tabuista. Kansainvälinen uutistoimisto luottaa paikalliseen osaamiseen ja kokoaa tarjotuista kuvista laajan kattauksen asiakkailleen. Tästä virrasta STT suodattaa Suomen oloihin sopivan, kapeamman valikoiman, josta putoavat usein pois sokeeraavimmat kuvat.
Viime kädessä uutistoimistoissa luotetaan siihen, että kuvapalvelun käyttäjä kykenee itse tekemään vastuullisia päätöksiä. Ongelmalliset kuvat merkitään varoituksilla, joiden on määrä auttaa journalisteja valikoimaan oman tiedotusvälineensä linjaan sopivaa aineistoa.
Tutkija pitää mahdollisena, että monen kaupallisen välikäden kautta kulkiessaan kärsimystä ja kuolemaa esittävä kuvasto muuttuu sovinnaisemmaksi. Jos tragedioita saa kuvata vain tietyllä estetiikalla, media ei välttämättä pysty välittämään lukijoille oikeaa kuvaa tapahtumien luonteesta.
Tutkimuksen voit lukea täältä.