Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.
Julkisen sanan neuvosto on julkaissut kannanoton sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta.
Kannanotto liittyy Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2017 julkaisemaan Viestikoekeskus-juttuun. JSN päätti ottaa kantaa siihen, voiko journalisti rikkoa lakia sananvapauden nimissä tai julkaista tietoja salaisiksi määritellyistä asiakirjoista.
Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.
Neuvosto muistuttaa, että lehdistönvapaus ei ole tarkoitettu ensisijaisesti toimittajien vaan kansalaisten oikeuksien turvaamiseen. Se varmistaa yleisön oikeuden saada luotettavaa ja totuudenmukaista tietoa.
”Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa”, kannanotossa todetaan.
JSN päätti kannanoton julkaisusta Lahdessa 22. elokuuta pitämässään kokouksessa.
Uusimmassa lehdessä
- Anni Mattila työskentelee elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkojen parissa. Työn jälki näkyy joka kuvassa.
- Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.
- Lehdistönvapauden kärkeen palataan valinta kerrallaan
- Ett år efter flytten – i Sundsvall görs finlandssvenska tidningar med passion men utan lokalkännedom