Rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle

Rikoksesta tuomittu henkilö voi toimia journalistisissa tehtävissä ja tuomion saanut voidaan rekrytoida työntekijäksi, mutta tietyin rajoituksin.

Näin voi tiivistää vastaukset, jotka Journalisti sai 16 keskeisen tiedotusvälineen päätoimittajalle suunnatusta kyselystä. Kysely tehtiin syyskuussa.

Journalisti kysyi voiko rikoksesta tuomittu toimia journalistina. Vastausten perusteella voi.

Kyselyyn vastasi kuusi päätoimittajaa tai mediatalon rekrytointiin osallistuvaa henkilöä. Kaikki halusivat vastata nimettömänä.

Vastausten mukaan rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle tai rekrytoimiselle, joskin rikoksen laatu vaikuttaa. Yksikään vastaaja ei pitänyt rikostuomiota yksiselitteisenä esteenä journalistina toimimiselle.

”Jos rikostausta tulisi tietoon, asiaa harkittaisiin tapaus kerrallaan. Jokin nuoruuden pieni erhe ei voine olla työllistämisen este”, kommentoi yksi vastaaja.

”Kun tuomion on kärsinyt, sen on kärsinyt. Toki saattaa olla tekoja, jotka estävät journalistina toimimisen”, sanoi toinen vastaaja.

Kyselyyn vastanneiden kanssa samoilla linjoilla on myös Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen.

”Se [voiko toimia journalistina] riippuu tehtävästä ja tuomiosta. Mitä lähemmäksi tuomio menee toimittajan seuranta-aluetta, sitä suuremmaksi nousee vaatimus, että yleisön on saatava tietää, että henkilö on tuomittu rikoksesta”, Pietiläinen sanoo.

Työntekijän rikostuomiossa toimituksen huolena on ensisijaisesti uskottavuuden säilyttäminen. Pietiläinen muistuttaa, että esimerkiksi sisäpiirinkaupoista kärähtänyt henkilö taloustoimittajana tai ratista kärynnyt autoilutoimittaja on maineriski – vakavammista rikoksista puhumattakaan.

Eräs kyselyyn vastanneista arvioi mediatalonsa palkanneen rikoksesta tuomittuja, mutta rikostaustasta ei oltu tietoisia.

Lain mukaan työnhakijan rikostaustaa ei voi selvittää, vaan tiedot työnhakijasta pitää hankkia työnhakijalta tai työnhakijan itse ehdottamista muista lähteistä, kuten suosittelijoilta.

Yleisradiolla on lakisääteisiä viranomaistoimintaan liittyviä tehtäviä, joten yhtiöön palkattavien tiettyjen avainhenkilöiden nuhteettomuus voidaan varmistaa teettämällä heistä turvallisuusselvitys. Selvityksen tekee Suojelupoliisi työnantajan aloitteesta.

Ylen turvallisuuspäällikön Marko Lavikkalan mukaan toimittajille turvaselvitys tehdään ani harvoin. Tyypillisesti se tehdään esimerkiksi tietoturva-asioiden parissa työskenteleville.

Tuomo Pietiläinen pitää tärkeänä, että viranomaiskontrolli ei ulotu toimittajan ammattiin.

”Ei pidä antaa valtiolle minkäänlaista mahdollisuutta päättää kuka vapaassa mediassa työskentelee tai mitä aluetta hän seuraa. Se on työnantajan tehtävä”, Pietiläinen sanoo.

Toimittajilta Pietiläinen toivoo oma-aloitteisuutta asian esille tuomisessa, jos tekee rikoksen.

”Siitä pitää lähteä, että kaikki tulee ennen pitkää esiin. Siksi näistä asioista kannattaisi kertoa ensin itse esimerkiksi Facebookissa. Salaisuudet eivät pysy salassa ikuisesti.”

Vallanpitäjät ja yleisö ehdottavat toisinaan toimittajien taustojen selvittämistä, koska toimittajatkin käyttävät valtaa.

Pietiläinen sai tällaisia pyyntöjä Helsingin Sanomien julkaistua laajan selvityksen kuntapäättäjien rikostaustoista.

Pietiläinen ei rinnasta toimittajia päättäjiin, eikä edellytä journalisteilta samanlaista nuhteettomuutta kuin päättäjiltä.

”Toimittajat eivät ole luottamushenkilöitä. Heitä ei valita vaaleilla hoitamaan yhteisiä asioita”, Pietiläinen muistuttaa.