Helsingin Sanomien yrityshistoria muistuttaa, että jättiläisetkin ovat aluksi pieniä.
Laihoja vuosia tai ei, Helsingin Sanomat on helppo mieltää jättiläiseksi, joka on ollut olemassa aina.
Lehden tuore yrityshistoria Suuri affääri kuitenkin muistuttaa, että sen edeltäjä Päivälehti oli aikanaan ’nuorten radikaalien startup’ ja aluksi kaikkea muuta kuin huipputuote. Ja kun se viimein alkoi saada lukijoita ja rahoittajia, sen iski kanveesiin Venäjä.
Lehti ei kuitenkaan kuollut, vaan syntyi pian Helsingin Sanomina uudestaan. Ehkä silloisten tekijöiden uskossa ja palossa oli jotain, mitä voisimme näiden nykyisten journalismin maailmanloppujen selvittelyyn lainata?
Helsingin yliopiston yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksenin ja jatko-opiskelija Elina Kuorelahden kirja on painava tietoteos. Silti sitä kannattaa lehteillä myös sen, jota viehättävät mediahenkilöiden tarinat. Ne kiehtovat sitä enemmän, mitä lähemmäs tullaan aikaa, jonka nimet ja tapahtumat itse muistaa.
Oma kiinnostava tarinansa on se, miten tiedon sähköinen jakelu tuli Hesarin maailmaan. Sitä lukiessaan on pakko miettiä, mille nykyisistä oletuksistamme tulevaisuudessa nauretaan, mille hurrataan.
Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016. Siltala 2017.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
