Painostus vaikuttaa sisältöihin hyvin vähän

Joka kuudes vastaaja kertoo muuttaneensa tai poistaneensa jutuistaan jotain ulkoisen vaikuttamisen pelossa tai on antanut ulkopuolisten vaikuttaa aiheiden valintaan. Joka kolmas vastaaja arvioi, että mainostajat ja yhteistyökumppanit pystyvät vaikuttamaan journalismiin.

← Näin painostus vaikuttaa journalismin sisältöihin. Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

Painostus torjutaan keskustellen

Painostustutkimukseen vastanneista journalisteista 44 prosenttia kertoo tietoisesti kehittäneenä menetelmiä ja toimintatapoja ulkoisen vaikuttamisen torjumiseksi.

Vakava uhkailu ja esimerkiksi fyysinen uhka on otettava aina vakavasti, mutta kevyempään painostukseen toimittajat suhtautuvat avointen vastausten perusteella hyvin diplomaattisesti. Moni pyrkii välttämään hankalat tilanteet keskustelemalla ja painottamalla sitä, että toimittajan täytyy noudattaa Journalistin ohjeita. Tämä pätee etenkin haastateltaviin, joille median toimintatavat eivät ole tuttuja.

Kollegoille vastaajat antavat seuraavanlaisia ohjeita:

Kerro pelisäännöistä. ”Lehtemme noudattaa Journalistin ohjeita, mitä on myös tietoisesti korostettu sekä ilmoitushankkijalle, esimiehille että lehden lukijoille. Tämä onkin pikkuhiljaa auttanut pääsemään eroon asiattomista ehdotuksista”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Tee yhteistyötä. Yksi vastaajasta välttää ongelmia avaamalla etukäteen kysymysten sijaan haastattelun teemat. ”Työssäni haastattelun teemojen kertominen haastateltavalle on lähes aina luonut luottamusta puolin ja toisin ja edesauttanut jutun tekoa.”

Tee kotiläksyt. Hyvä valmistautuminen on toimittajan paras puolustus. ”Se on parhaita tapoja paitsi saada hankaliinkin kysymyksiin kunnolliset vastaukset myös pitää peli reiluna ja torjua painostus”, eräs vastaaja kirjoittaa.

Ole tarkka. Yksi vastaaja kertoo ennakoivansa vaikutusyrityksiä viemällä kriitikoilta aseet etukäteen. ”Rakennan juttuni täsmällisemmin, avaan lähteet tarkemmin ja perustelen ratkaisut useammin.”

Pidä pääsi. Moni vastaaja kertoo suostuvansa pyyntöön tarkastaa koko juttu, mutta myöntyvänsä haastateltavan toiveesta vain journalistisesti perusteltuihin muutoksiin. ”Yleensä haastateltava on tajunnut selittäessäni, miksi tämä ei käy”, yksi vastaaja kertoo.

Suhteuta. Monen vastaajan mielestä korjaustoiveisiin on syytä suhtautua armeliaammin, jos aihe on henkilökohtainen tai haastateltava ”tavis”. ”Olen joskus hyväksynyt haastateltavan ehdottoman muutoksen, jos asialla on merkitystä lähinnä hänelle itselleen, eikä se jutun kannalta ole olennainen. Se menee sosiaalityön piikkiin”, yksi vastaaja kertoo.

Pidä esimies kartalla. ”Avoimuus esimiehen suuntaan on erittäin tärkeää. Raportoin merkittävistä vaikuttamispyrkimyksistä välittömästi esimiehelle, että hän pysyy kartalla tilanteesta ennen kuin mitään tapahtuu”, yksi vastaaja korostaa. Silloin myös esimies on valmiina puolustamaan toimittajaansa, hän muistuttaa.

Tunnusta rajasi. ”Arkinen journalistinen työ on joskus myös tasapainoilua: ryhdikäskään toimittaja ei ole joka juttureissulla yhtä ryhdikäs mahdollisen painostuksen tai ulkoisen ohjailun edessä”, yksi vastaaja summaa.

Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.

• Paikallista painostusta: Eparin Laura Syväoja torjuu painostusyritykset keskustelemalla 

• Journalistien fyysinen painostus on Suomessa harvinaista. Pulaan voi kuitenkin joutua aiheesta kuin aiheesta.

• Kiitos kantelupukit! Painostusyrityksistä kertominen jakaa journalistien mielipiteet. 

• Påtryckning en del av jobbet (Sammandrag på svenska)