Kaksilla rattailla

Journalistin tekemän selvityksen mukaan toimittajat arvioivat voivansa jatkaa toimittajantyötään entiseen tapaan, jos tulevat valituiksi kunnanvaltuustoon. Kuntapolitiikkaan osallistuminen tuo lisäeväitä toimittajan työhön – ja päinvastoin.

”Yksi syy ehdokkuudelleni on päästä paremmin kiinni kunnallispolitiikan kiemuroihin yleisesti. Aloittelevana toimittajana haluan saada käsitystä siitä, miten päätöksenteosta kannattaisi jatkossa lähteä tekemään juttuja”, sanoo Toivakassa ehdolla oleva toimittajaopiskelija Topias Peltonen (sd/sit.).

Journalisti kartoitti helmi–maaliskuussa Journalistiliiton jäsenille suunnatulla kyselyllä journalistitaustaisten kuntavaaliehdokkaiden määrää. Kartoituksen perustella heitä on reilut kolmekymmentä.

Journalisti kysyi ehdokkailta, miten valituksi tuleminen vaikuttaisi omaan työhön ja miten roolit vaikuttaisivat toisiinsa. Kyselyn mukaan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Jussi Mustikkamaa (kesk.) muistuttaa, että freelancerilta valtuustotyö on suoraan pois työajasta.

”Voin jatkaa työntekoa, mutta aikaa vastuun kantaminen vie vapaalta toimittajalta”, Mustikkamaa sanoo.

Osa vastaajista on joutunut pohtimaan roolien yhdistämistä. Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen (vihr.) ei vielä tiedä, miten aikoo yhdistää toimittajan ja kuntapoliitikon roolit, jos tulee valituksi.

”Olen päätoimittajana poliittisessa lehdessä. Työnantajani ei siis närkästy, vaikka lehdessä ajaisin puolueeni etua. En silti journalistina voi tehdä sitä. Työni tärkein asia on lukijoiden palveleminen. Työtä vaikeuttaa se, että minulla on oma poliittinen agenda”, Helsingissä ehdolla oleva Suominen sanoo.

Ehdolle asetuttuaan Suominen lopetti Helsingin kuntapolitiikasta kirjoittamisen, mutta kampanjaaika on osoittanut, että poliitikon ja toimittajan roolien yhdistäminen on vaikeaa.

Suomisen tavoin Iltalehden pääkirjoitustoimittaja ja pitkäaikainen politiikan toimittaja Juha Keskinen (kok.) on vaalikaranteenissa ennen vaaleja. Hän ei runsaan kuukauden aikana kirjoita lainkaan kotimaan politiikasta.

Hän arvioi voivansa jatkaa toimittajan työtään normaalisti, jos tulee valituksi.

”Kirjoittavan toimittajan työ on avointa, jutut ovat kaikkien luettavissa”, Keskinen sanoo.

Vaalikaranteenissa on myös Yleisradion toimittaja Pekka Niiranen (kok.), joka on istunut Kuopion kaupunginvaltuustossa jo yhden kauden.

”Olen elänyt kuntapoliitikon ja journalistin ’kaksoiselämää’ nyt jo neljä vuotta. Pystyn mielestäni yhä pitämään ne erossa toisistaan. En ole koskaan politikoinut uutisjutuissani, enkä aio tehdä sitä jatkossakaan”, Niiranen sanoo.

Hän kertoo vinkkaavansa kollegoilleen tulossa olevista asioista, jotta ne eivät mene esityslistojen tulvassa huomaamatta ohi.

Journalisti kysyi myös, miten ehdokkaiden työnantajat tai toimeksiantajat ovat suhtautuneet vaaliehdokkuuteen. Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat suhtautumisen ehdokkuuteen olevan joko neutraalia tai myönteistä.

”Työnantajani kannustaa ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eikä näe ristiriitaa oman poliittisen esilletuloni kanssa”, sanoo Joensuussa ilmestyvän SDP-taustaisen Viikko Pohjois-Karjala -lehden toimittaja-graafikko Suvi Palosaari (sd.). Hän kirjoittaa muista kuntavaaliehdokkaista juttuja omaan lehteensä.

”Minua ei ainakaan voi syyttää, että hehkuttaisin itseäni lehden sivuilla.”

Vuonna 2016 toimintansa aloittaneen Feministisen puolueen perustajajäsen, visuaalinen journalisti Katju Aro sanoo, että hänen työnantajansa suhtautuminen on ollut kannustavaa, vaikka poliittisen toiminnan yhdistäminen journalistin työhön on herättänyt myös pohdintaa kaksoisroolista.

”Tulevana yrittäjänä uskon pystyväni yhdistämään valtuutetun tehtävät ja työni luontevasti ajankäytön kannalta. Visuaalisen journalistin näkökulmasta eri roolit näyttäytyvät aika erillisinä”, Aro sanoo.

Pyhärannassa ehdolla oleva freelancetoimittaja Asko Tanhunpää (kok.) sanoo, että paikallisetkaan toimeksiantajat eivät ole kyseenalaistaneet hänen ehdokkuuttaan.

”Olen nytkin valtuustossa, eikä se ole vaikuttanut millään tapaa toimeksiantoihin”, Tanhuanpää sanoo.

Turkulainen käsikirjoittaja-tuottaja, freelancer Esa Silander (sd.) kertoo puolestaan, että hänen toimeksiantajansa ovat suhtautuneet hänen ehdokkuuteensa hienosti.

”Yksi on tarjonnut jopa vaalitukea, vaikka olen demari.”

EDIT 28.3.2017. Korjattu syntymävuosi jutun yhteydessä julkaistussa taulukossa. Kuntalaislistan ehdokas Tuomas Kääriäinen on syntynyt vuonna 1988 – ei vuonna 1981.

Lue myös: Sidonnaisuuksista kertominen jakaa mielipiteet