Marja Palmunen saa mielestään jäädä eläkkeelle vaiheessa, jossa Journalistiliitto etenee oikeaan suuntaan.
”Eniten olen tykännyt tavata jäseniä ympäri Suomen. Heillä se viisaus on enemmän kuin toimistossa”, sanoo Marja Palmunen. Yksittäistä, ainaiseksi mieleen jäänyttä tapahtumaa hän ei osaa työvuosiltaan Journalistiliiton järjestöasiamiehenä nimetä.
”Liittotoiminnassa tulee harvoin selkeitä ’nyt se lähti menemään’ -hetkiä. Se onkin ollut kärsimättömälle toimittajaluonteelle vaikeinta oppia, että muutokset ovat niin loivaliikkeisiä.”
Silti monta asiaa tehdään toisin nyt kuin vuonna 2000, kun Palmunen jätti toimittajan työt Turun Sanomissa ja aloitti liitossa.
Vuonna 2008 korvattiin neljän vuoden välein järjestetty liittokokous vuosittaisilla valtuustokokouksilla. Päätöksen arvo on Palmusen mielestä vain kasvanut, kun maailman muutos on vaatinut yhä nopeampaa päätöksentekoa. Jos valtuusto keksittäisiin nyt, se voisi hänestä olla vaikka neljänneksen nykyistä pienempi.
”Demokratia voisi jopa parantua, kun pienemmässä porukassa useampi uskaltaisi avata suunsa. Yhteistyö voisi lisääntyä, kun kannatusta ideoille pitäisi etsiä naapuriyhdistyksestä. Totuus kuitenkin on, että aika harvassa asiassa jäsenten intressit ovat todellisessa ristiriidassa. Kyllä se vastustaja on ennemmin liiton ulkopuolella.”
Yhdistysrakenteessa Palmusta ilahduttaa HSY:n ja SAL:n taannoinen yhdistyminen Helsingin Seudun Journalisteiksi.
”Jos asioita on hyödyllistä tehdä yhdessä, rakenteiden ei pidä antaa ylläpitää erillisyyttä. Liiton on tärkeää auttaa pulassa olevia, mutta niilläkin jäsenillä, joilla menee ihan kivasti, on oikeus saada palveluita. Siinä yhdistysten rooli on merkittävä.”
Kun alan murros rikkoo perinteisiä tekemisen kaavoja ja työnantajien asenteet kovenevat, liittotason sopiminen työehdoista on väistämättä vaikeampaa. Silloin on tärkeää vahvistaa paikallisten sopijoiden osaamista, Palmunen sanoo. Työnteon yksityiskohdista riippumatta liiton jäseniä liimaavat yhteen journalismi ja ammatillisuus, minkä vuoksi niitä tukeviin palveluihin panostaminen on hänestä oikea suunta.
Kun tätä juttua kirjoitetaan, Palmunen pakkailee toimistolla tavaroitaan. Vaikka ovella lukee järjestöasiamies emerita, eläkkeelle jää myös toimittaja. Jatkossa ammattiin aikanaan johtanut tiedonjanoinen mielenlaatu on käytössä tietokilpailuharrastuksessa.