Länsiväylän painos nousi 15 500:sta lähes 120 000:een vuosina 1969 – 1998. Luvuilla tehtiin Suomen ilmaisjakelulehdistön ja sanomalehdistön historiaa.
”Lehden syntyessä Espoo-asioissa oli mediatyhjiö. Me loimme Espoo-henkeä”, sanoo silloinen toimituspäällikkö Markku Marttinen. Hän on yksi Länsiväylän villit vuodet -kirjan toimittajista. Kirja sisältää lehden tekijöiden muistoja noilta vuosilta.
Marttisen mielestä kirjan arvoinen oli myös toimituksen henki. Lehti veti puoleensa hyviä toimittajan alkuja, kuten Ruben Stiller, Tuomo Pietiläinen, Anu Nousiainen, Katri Merikallio ja Jari Sarasvuo. Piirtäjiksi tulivat Jouko Innanen, Pertti Hämäläinen sekä tiimi Pekka Seppänen ja Jari Pantzar.
”Imun synnytti se, että lehti oli hyvin vapaa, sitä ei emoyhtiö Asuntosäätiökään ohjaillut tai pakottanut. Meillä oli harvinaisen hyvä vakijengi, joka puhalsi yhteen hiileen. Sai toteuttaa omia ideoitaan ja paneutua asioihin.”
Marttinen epäilee, että vastaavaa virettä on nykymaailmassa vaikea saada syntymään.
Elina Hatakka, Markku Marttinen ja Mauritz Hellström (toim.): Länsiväylän villit vuodet. Media Marttinen 2015. Kirjaa myyvät Espoon yhteis-palvelupisteet ja Elina Hatakka.
Uusimmassa lehdessä
- Anni Mattila työskentelee elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkojen parissa. Työn jälki näkyy joka kuvassa.
- Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.
- Lehdistönvapauden kärkeen palataan valinta kerrallaan
- Ett år efter flytten – i Sundsvall görs finlandssvenska tidningar med passion men utan lokalkännedom