Kokenut freelancetoimittaja tarjosi huhtikuussa Turun Sanomille nuoren musiikintekijän henkilöhaastattelua. Lehti piti aihetta kiinnostavana. Se kertoi toimittajalle olevansa halukas tilaamaan kulttuurisivuilleen laajahkon, noin 5500–6600 merkin laajuisen jutun. Turun Sanomat maksaisi jutusta kaksi sataa euroa.
Toimittaja vastasi Turun Sanomille, että hänen minimitaksansa tämän laajuisesta jutusta on 500 euroa. Juttua ei tilattu.
Toimittaja arvioi Facebook-sivullaan, että jutun tekemiseen olisi mennyt noin puolitoista työpäivää. Käteen olisi jäänyt verojen ja sivukulujen jälkeen alle 150 euroa.
Kolme muuta Turun Sanomia avustanutta freelanceria kertoo lehden juttupalkkioista samansuuntaisesti. Esimerkiksi ruokajuttujen tekemiseen on kuulunut sekä ruoan toteuttaminen että kuvausten suunnittelu. Niistä on maksettu 150 euroa.
Freelancerit halusivat kertoa palkkioistaan Journalistille nimettöminä, koska eivät halua menettää jatkossa mahdollisia työtilaisuuksia.
Suomen freelance-journalistit ry:n (SFJ) palkkiosuositus yhden työpäivän työstä on 668 euroa. Palkkioon sisältyy jatkuva julkaisuoikeus painetussa lehdessä ja verkkosivuilla.
Turun Sanomia kustantavan TS-Yhtymä Oy:n liikevaihto oli vuonna 24 miljoonaa euroa, ja liiketoiminnan voitto 3,2 miljoonaa euroa.
Lehden kulttuurin ja kaupunkielämän päällikkö Tuomo Karhu ei osaa sanoa, miksi lehti ei maksa freelancereilleen paremmin.
”Sitä pitäisi kai sitten kysyä johdon suunnalta”, Karhu vastaa.
“Yritämme tehdä budjetin raameissa mahdollisimman hyvää lehteä. Totta kai toivon, että ala ja palkkiot lähtisivät ennen pitkää nousuun.”
Karhun mukaan on näkökulmakysymys, onko 200 euroa laajasta henkilökuvasta vähän.
”Se riippuu siitä mihin vertaa. Aikakauslehdet ja Hesari voivat maksaa enemmän, mutta tuskinpa muut. Palkkioasteikkoamme on kyllä viime aikoina laajennettu.”
Karhun mukaan Turun Sanomien teemaliitteissä maksetaan hiukan parempia palkkioita kuin runkolehdessä.
”Taksoja on yritetty tasoittaa, mutta on hankala lähteä laskemaan palkkioita, eikä niitä ole kauhean helppo nostaakaan.”
Karhun mukaan freelancerit eivät ainakaan kovin usein kerro olevansa tyytymättömiä Turun Sanomien maksamiin palkkioihin.
”Ei tämä asia ihan uusikaan ole, mutta olisiko tällaista keskustelua noin kerran vuodessa”, hän sanoo.
Kaksi sataa euroa laajasta jutusta on todella vähän. Onko freelancereiden tarkoitus elättää itsensä tällaisilla palkkioilla vai onko freelancertoimittajien ajateltu olevan vain harrastelijoita?
”En osaa tuohon sanoa. Se on jokaisen oma asia ajatella, mikä osuus toimeentulosta tulee freelancetyöstä, ja kuinka paljon käyttää aikaa jutun tekoon. Sen voin sanoa, että parhaat freelancerimme ovat todella nopeita.”
Turun Sanomien palkkiotaso ei juurikaan poikkea muiden maakuntalehtien taksoista.
Esimerkiksi Kaleva Median omistamat Lapin Kansa ja Kaleva maksavat laajasta henkilöjutusta tai Ajassa-sivujen henkilöjutusta Journalistin haastatteleman freelancetoimittajan mukaan usein 250 euroa. Palkkiotasoa ei ole nostettu ainakaan muutamaan vuoteen.
Keskisuomalainen maksaa vielä vähemmän. Esimerkiksi noin 4 000 merkin mittaisesta, vajaan aukeaman laajuiseksi painetussa lehdessä taitettavasta kulttuurijutusta Keskisuomalainen maksaa noin 200 euroa, kertoo lehdelle työskennellyt freelancer.
Ulkomailla tehdystä vastaavan laajuisesta jutusta hän on saanut 300-350 euroa. Itse ottamistaan kuvista lehti on maksanut 30–50 euroa kuvalta.
Lapin Kansan päätoimittajan Suvi Tannerin mukaan lehdellä on listahinnat, joissa on jonkin verran neuvotteluvaraa keikan luonteesta ja työläydestä riippuen.
”Seuraamme hyvin tarkkaan myös sitä, miten sisällöt toimivat”, Tanner sanoo.
Onko Lapin Kansa reilu freepalkkioiden maksaja?
”Mikä sitten on reilu palkkiotaso? Emme me lähtökohtaisesti maksa sisällöistä siksi, että meidän tehtävämme olisi pitää tekijät leivässä, vaan siksi että saisimme yleisöllemme mahdollisimman relevanttia sisältöä. Jos maksaisimme vaikka tuplasti, joutuisimme ostamaan vähemmän juttuja”, Suvi Tanner sanoo.
Toimituspäällikkö Anitta Salmen mukaan Lapin Kansan freelancerit ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä palkkioihin.
”Ainahan jokainen haluaisi työstään enemmän rahaa, mutta harvoin he ovat palkkioista valittaneet. Avustajat tekevät usein meille laajoja juttuja, ja aukeamasta palkkio voi olla 500–800 euroa.”
Salmen mukaan palkkiotasoon vaikuttaa jonkin verran se, paljonko työtä juttu vaatii kirjoittajalta ja toisaalta se, miten paljon toimitus joutuu editoimaan juttua.
Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasasella on selitys siihen, miksi maakuntalehdet maksavat jutuista aikakauslehtiä vähemmän. Pasasen mukaan esimerkiksi Keskisuomalaisen tilaamat jutut ovat yleensä suppeita ja syntyvät nopeasti.
”Neuvottelemme kyllä juttupalkkion tapauskohtaisesti ja ennakkoon. Näin freelancer voi myös ennalta mitoittaa työmääränsä. Pyrimme siihen, että avustajamme ovat palkkioihinsa tyytyväisiä, ja kyllä moni onkin toiminut kanssamme pitkään.”
Keskisuomalaisen yhteydessä toimivassa Radio Keskisuomalaisessa freelancepalkkiot ovat myös alhaisella tasolla. Radiossa työskennellyt freelancetoimittaja kertoo viiden tunnin yksin juonnetun suoran lähetyksen taksan vaihdelleen 140 eurosta noin kahteen sataan euroon. Palkkioon sisältyy lähetyksen suunnittelu ja valmistelu.
Radio Keskisuomalaisen päätoimittaja Jari Lindström sanoo, ettei voi kommentoida palkkioita, koska ne ovat liikesalaisuuksia.
”Mutta yksittäisen tekijän palkkioon vaikuttaa muun muassa kokemus, ja se, millaista ohjelmaa tehdään.”
Lindström korostaa puhuvansa kaupallisesta radiosta kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.
”Palkkioissa ei tällä kentällä ole isoja eroja toimijoiden kesken.”
Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2025 viisi prosenttia ja liikevoitto nousi lähes 15 miljoonaan euroon edellisvuoteen verrattuna.
Miksi maksatte niin pieniä palkkioita?
”Niin, se on sitten varmaan koko kaupallisen radioalan ongelma. Ei radio ole omistajilleen koskaan ollut mikään kultakaivos.”
Minusta tässä on sellainen ristiriita, että sisältönne ovat täysin ammattimaisia, mutta maksatte niistä kuin ne olisivat harrastustoimintaa.
”Siis mihin vertaat niitä palkkioita?”
Peilaan niitä ihan siihen, että ihmisen olisi syytä pystyä elämään työllään.
”Ei Suomessa ole muita radiotoimijoita kuin Yleisradio, joka maksaa sillä lailla hyvin.”
Kun Keskisuomalaisellakin on rahaa, niin mikä estäisi juuri teitä maksamasta tekijöille reilummin?
”Ei ole minun asiani kommentoida tätä. Olemme pörssiyhtiö, enkä kommentoi palkkioitamme.”
Suomen freelance-journalistien puheenjohtajana huhtikuun 25. päivään saakka toiminut Maria Markus toivoisi maakuntalehtien muistavan bisneksen lisäksi yhteiskuntavastuunsa.
Uutistarjonta kapenee Markuksen mukaan vääjäämättä, jos ammattimaiset freelancerit eivät saa tehdä maakuntalehtiin ammattimaisia juttuja.
”Pelkään paikallisjournalismin puolesta, samoin kansainvälisen uutisoinnin. Sekin nojaa nykyisin usein vahvasti freelancertyöhön. Haluaisin nähdä maakuntalehdet kantavina voimina maakunnissa ja demokratian ylläpitämisessä.”
Markus korostaa ymmärtävänsä monen mediayrityksen tiukan taloudellisen tilanteen.
”Mutta ei lehtien talous voi olla siitä kiinni, että ammattitoimittajille maksettaisiin säällisiä palkkioita.”
Juttujen tilaajat arvelevat tämän jutun haastatteluissa freelancereiden olevan koko lailla tyytyväisiä palkkioihinsa. Markuksen mukaan kyse on valtasuhteesta.
”Ei tyytymättömyyttä ehkä uskalleta ilmaista, tai alkaa neuvotella palkkioita ylöspäin. Asiakkuus voi aina olla liipasimella. Auttaisi paljon, jos kollektiivinen neuvotteluoikeus nytkähtäisi eteenpäin. Toivon, että Journalistiliitto jaksaa jatkossakin pitää freelancereiden oikeuksia esillä.”
Markuksen mukaan freelancereiden on vaikea mitoittaa työhön käytettävä vaiva palkkiotason mukaan.
”Tämä on intohimotyötä. Ei kukaan halua tehdä paskaa jälkeä. Itse olen ratkaissut asian niin, että kirjoitan maakuntalehtiin vain itselleni tärkeistä aiheista, ja koitan hankkia rinnalle rahakkaampia asiakkuuksia.”
OIKAISU 5.5. klo 14.50. Poistettu vanhentunut tieto Turun Sanomien kirja-arvioitaksoista. Palkkiot ovat viime aikoina viime vuosina nousseet yli jutussa alun perin mainitun sadan euron, ja myös niissä palkkioiden skaala on laajentunut.
Uusimmassa lehdessä
- Ylen Kajaanin kutistunut toimitus seuraa koko Kainuuta. Seurasimme päivän, miten väki riittää deskiin, Oulujärven jäälle ja Suomussalmelle pitkän ajomatkan päähän.
- Ministeriö lupaa suitsia työttömyyskorvausten selvitysbyrokratiaa
- Milloin verkossa roihuava rasismi kelpaa juttuaiheeksi?
- Kulturtidskrifter slåss om krympande anslag – Astra har näsan över vattenytan