Journalismi

Helsingin poliisi haluaa lisäkoulutusta toimittajien kohtaamiseen – ”Ei perusteita kieltää kuvaamista yleisellä paikalla”

Useat Helsingissä itsenäisyyspäivänä järjestetyissä mielenosoituksissa työskennelleet journalistit kertoivat Helsingin Sanomissa ja Ylellä, että poliisi puuttui heidän työskentelyynsä ja esimerkiksi esti kuvaamista. Kuva: Antti Yrjönen

Useat Helsingissä itsenäisyyspäivänä järjestetyissä mielenosoituksissa työskennelleet journalistit kertoivat Helsingin Sanomissa ja Ylellä, että poliisi puuttui heidän työskentelyynsä.

Poliisi esimerkiksi esti kiinniottotilanteiden kuvaamista ja työnsi journalisteja mielenosoittajien joukkoon.

Myös valokuvaaja Antti Yrjönen näki Töölöntorilla tällaisia tilanteita. Hän on huomannut myös muissa mielenosoituksissa, ettei poliisi katso kiinniottotilanteiden kuvaamista hyvällä. Poliisi on perustellut kuvaamiseen puuttumista esimerkiksi yksityisyyden suojalla.

”Lain näkökulmasta on yksiselitteistä, että julkisella paikalla saa kuvata. Jos jossain tulee ongelmia, se on kuvien julkaiseminen, mutta ennaltaehkäisevästi sananvapautta ei voi rajoittaa. Kuvata pitää voida silloin, kun asiat tapahtuvat”, Yrjönen sanoo.

Ennen itsenäisyyspäivää poliisi ohjeisti journalisteja pukeutumaan pressiliiveihin. Niistä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos poliisi ei huomioi niitä, Yrjönen sanoo.

”Eräs pressiliiviin pukeutunut journalisti jäi Töölöntorilla mellakkavarusteisten poliisien ja mielenosoittajien väliin, eikä poliisi avannut hänelle reittiä pois”, Yrjönen sanoo.

Yrjösen mielestä pressiliivi ei muutoinkaan ole journalisteille paras turvaratkaisu.

”Monissa mielenosoituksissa on paljon ihmisiä, jotka suhtautuvat kielteisesti perinteiseen mediaan. Lisäksi pressiliivin näköistä asua on vaikea rajata vain oikeasti journalistista työtä tekeville”, Yrjönen sanoo.


Myös Ilta-Sanomien kuvaaja Antti Hämäläinen työskenteli itsenäisyyspäivänä Töölöntorilla.

Hänen mukaansa poliisi ei suoranaisesti estänyt hänen kuvaamistaan. Poliisi kuitenkin komensi hänet epäasialliseen sävyyn pois tilanteesta, jossa kolme poliisia painoi yhtä mielenosoittajaa maahan.

”Minulla oli kyllä oikeus siinä ottaa niitä kuvia, mutta en ala mielenosoituksissa väitellä poliisin kanssa. Jos käsketään taaksepäin, menen, koska jos minut otetaan kiinni, en enää kuvaa mitään”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen käyttää mielenosoituksissa pressiliiviä ja toivoo, että poliisi kunnioittaa siihen pukeutuneita.

”Olemme medioista, jotka noudattavat Journalistin ohjeita ja osaamme mielestämme käyttäytyä. Meille pitää antaa työskentelyvapaus”, Hämäläinen sanoo.

”Tarkoitus on, että emme saata itseämme emmekä toisia vaaraan emmekä sotke kiinniottotilannetta. Tarkkailemme sen verran sivusta, ettei poliisin toiminta häiriinny. Mutta tilanteen dokumentointia poliisi ei voi kieltää.”


Ylikomisario Patrik Karlsson Helsingin poliisista sanoo, ettei poliisilla ole mitään syytä estää kuvaamista mielenosoituksissa tai kiinniottotilanteissa.

”Tuntuu erikoiselta nyt, kun tilanteita on tuotu esiin, että yksittäiset poliisit olisivat itsenäisyyspäivänä kieltäneet kuvaamista. Meillä ei ole mitään tarvetta tehdä tällaista, eikä se ole meidän tarkoituksemme”, Karlsson sanoo.

Kun Karlsson luki itsenäisyyspäivän tapahtumista Helsingin Sanomista, hän yllättyi.

”Mutta se täytyy uskoa, kun se kerrotaan. Vaikka se ei näkynyt isossa kuvassa, yksittäiset poliisit ovat tehneet vääränlaisia ratkaisuja tilanteissa.”

Karlssonin mukaan operaation johto ajatteli kaikille siinä työskenteleville olevan selvää, että toimittajien pitää saada tehdä rauhassa työtään ja kuvata yleisellä paikalla.

”Meidän täytyy jatkossa viestiä yksittäisille poliiseille paremmin, että ei ole mitään perusteita estää ja kieltää kuvaamista yleisellä paikalla ja että kuvien julkaisukelpoisuuden arvioiminen on journalistien oma asia.”

Karlssonin mukaan polisiin pitää jatkossa huomioida media kaikkien isojen tapahtumien toimintasuunnitelmissa ja muistuttaa käskynjaossa, että paikalla on paljon toimittajia.

”Meidän tehtävämme on myös turvata heidän työtään. Tässä meidän pitää olla parempia.”

Karlssonin mukaan itsenäisyyspäivän jälkeen esillä on ollut myös tiiviin koulutuspaketin tuottaminen poliiseille koskien toimittajan työtä ja oikeutta tehdä sitä.


Karlssonin mukaan poliisin on joukkotilaisuuksissa helpointa tunnistaa journalistit, joilla on pressiliivi ja mukana näkyvää kuvauskalustoa. Muut saattavat helpommin sekoittua muihin paikalla oleviin.

Karlssonin mukaan ongelmaan on vaikea löytää nopeaa ratkaisua.

”Meidän pitää lisätä poliisien tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että kaikkia toimittajia ei ole yksinkertaista tunnistaa. Toisaalta toimittajien pitää myös ymmärtää, ettei poliisilla välttämättä ole nopeasti muuttuvissa tilanteissa mahdollisuutta saman tien selvittää heidän rooliaan”, Karlsson sanoo.

Poliisin ja median kohtaamisista on keskusteltu monen mielenosoituksen jälkeen, mutta asiat eivät ole juuri muuttuneet. Miksi?

”Olemme uskoneet, että toimintatavat ovat kaikille niissä työskenteleville selvät. Isoihin tilaisuuksiin tulee myös paljon henkilöstöä muilta poliisilaitoksilta. Emme ole ehkä huomioineet tarpeeksi sitäkään, että median kanssa toimiminen on erilaista pienemmillä paikkakunnilla kuin Helsingissä, jossa se on lähes päivittäistä”, Karlsson sanoo.

Karlssonin käsityksen mukaan poliisin peruskoulutukseen ei juuri kuulu viestinnällistä koulutusta.

”Sen vuoksi median työskentelystä on aiheellista jatkossa kouluttaa lisää myös Helsingin poliisilaitokselle tulevia uusia työntekijöitä.”

Helsingin poliisilaitos kutsui journalisteja perjantaina 13. joulukuuta keskustelemaan median ja poliisin toiminnasta mielenosoitustilanteessa. Journalisti haastatteli Karlssonia tilaisuuden jälkeen.


Antti Yrjösen mielestä poliisin ja median kohtaamisten ongelmiin auttaisi parhaiten koulutus poliiseille median roolista ja oikeuksista. Samalla kun poliisi harjoittelee joukkojenhallinta- ja mielenosoitustilanteita, se voisi harjoitella myös median kohtaamista niissä.

Näin ei ollut ainakaan pari vuotta sitten, kun Yrjönen kävi poliisin viestinnän kutsumana keskustelemassa median työstä mielenosoituksissa.

”Seuraus on, että jokainen poliisi toimii tilanteessa omalla tavallaan. Yksi sanoo, että voit mennä tästä ja parin metrin päässä toinen tarttuu kiinni niskasta ja sanoo, että tänne ei ole mitään asiaa”, Yrjönen sanoo.

Paikan päällä mielenosoituksessa apua voisi olla poliisin mediayhdyshenkilöstä, jolle median edustajat voisivat ongelmatilanteissa soittaa, Yrjönen sanoo.

Hän arvelee, että poliisin toiminta muuttuisi nopeammin, jos ongelmatilanteista ja toimivallan ylittämisistä seuraisi jotain muutakin kuin keskustelua.

”Media voisi itsekin suhtautua tapauksiin vakavammin. Jos niitä ei käsitellä kunnolla, se on viesti poliisille, että näin voi toimia, koska kukaan ei puutu siihen.”