Miksi STT:n hallitukseen valittiin vain miehiä?

Suomen Tietotoimiston STT:n ylimääräinen yhtiökokous valitsi keskiviikkona 8. elokuuta yhtiön hallitukseen uusia jäseniä. Hallitusta täydennettiin, koska Alma Median ja TS-yhtymän edustajat erosivat hallituksesta Sanoman ostettua niiden STT-osakkeet.

Uusiksi jäseniksi valittiin vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Ylestä sekä kaupallinen johtaja Petteri Putkiranta, kaupallinen johtaja Kari Mononen ja vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Sanomalta.

Vanhoina jatkavat vastaava päätoimittaja, kustantaja Tapio Sadeoja Sanomalta, Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola ja MTV:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.

Hallituksen miehinen kokoonpano on herättänyt ihmettelyä muun muassa journalistien keskuudessa. STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson kieltäytyy jyrkästi kommentoimasta hallituksen kokoonpanoa, vaikka hänet on merkitty yhteyshenkilöksi STT:n sitä koskevassa tiedotteessa.

Eniten uusia jäseniä STT:n hallitukseen sai Sanoma. Nyt sen seitsemästä jäsenestä neljä on Sanomalta. Miksi hallitukseen valittiin vain miehiä, Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta?

”Siinä katsottiin yrityksiä, jotka ovat STT:n omistaja-asiakkaita. Niistä hallitukseen tulivat vastaavat päätoimittajat, jotka ovat miehiä. Petteri Putkiranta ja Kari Mononen valittiin, koska he ovat Sanoman uutisliiketoiminnan kaupalliset johtajat. On luontevaa, että he tuovat kaupallista näkemystä STT:n johtamiseen omistajan puolelta.”

Miltä hallituksen uusi sukupuolijakauma sinusta näyttää?

”Eihän se ihanteellista ole, mutta kuten sanottua, tässä tapauksessa valinnat heijastelevat STT:n omistaja- ja asiakaskuntaa. Yleensähän kaikki tiimit toimivat parhaiten, kun niissä on tasainen edustus miehiä ja naisia. Tässä kuitenkin katsottiin tehtävistä vastaavat päätoimittajat ja kaupalliset johtajat ja he ovat miehiä.”

STT:n uuden hallituksen miehistä kokoonpanoa on kommentoitu ihmetellen somessa. Osasitko odottaa sitä?

”En osannut, koska valinnat lähtivät niin itsestään selvästi tehtävistä. Oli selvää, että hallitukseen valitaan toimituksen ylin johto, ei ihmisiä jostain isommasta poolista. Tärkeintä oli, että isot sitoutuneet asiakkaat ja omistajat ovat mukana kehittämässä STT:tä.”

Miten tilanne voisi olla ensi kerralla toinen?

”Naisten määrä median johtotehtävissä kasvaa. Siitä esimerkkejä ovat Merja Ylä-Anttilan valinta Ylelle, missä on myös Sanoma-taustainen Riikka Räisänen, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Anu Ubaud ja lehdestä Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi sekä Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin. Mutta totta on, että miehiä on vielä johtavissa tehtävissä enemmän.”

Kalstan mielestä muutoksessa on tehtävää sekä naisilla itsellään että yrityksillä.

”Naisten pitää aktiivisesti haluta johtotehtäviin ja kertoa haluavansa lisää vastuuta. Yritysten täytyy katsoa laajemmalle hakuprosesseissa. Tämän pitää tapahtua jokaisella organisaatiotasolla. Vain näin ylimmässä johdossakin on lopulta enemmän naisia.”

Oikaisu 9.8. kello 20.02: Korjattu toiseksi viimeiseen sitaattiin Riikka Venäläisen nimi, joka on nykyisin Riikka Räisänen.