”Ahjon tapaus on huolestuttavampi journalismin kuin viestinnän näkökulmasta”, kirjoittaa Venla Rossi 

Kirjoitin Journalistissa 22. huhtikuuta, että viestintätoimisto Ahjo tarjosi minulle valmista artikkelia julkaistavaksi. Jutussa epäilin, että tällä tavoin ei välttämättä olisi lähestytty mediatalojen palkkalistoilla olevia toimittajia. 

Ilmeisesti olin ​​ainakin osittain väärässä. Ahjo kertoi myöhemmin omassa vastineessaan, että he olivat tarjonneet kampanjan aineistoa useille tiedotusvälineille. Viestinnän eettinen neuvosto (VEN) taas otti asiaan kantaa viime viikolla. Heidän kannanotostaan käy ilmi, että monet näistä medioista olivat reagoineet yhteydenottoon kertomalla, etteivät ne julkaise viestintätoimistojen tekemiä artikkeleita. 

Kolmelle medialle Ahjon lähettämä materiaali kuitenkin kelpasi. Lopputuloksena oli tällaisia otsikoita:  
MTV Uutiset: Sydämen vajaatoiminnan oireet kehittyvät salakavalan hitaasti: ”Ihmiset tottuvat huonompaan jaksamiseen” (22.3.2026)   
Verkkouutiset: Sydämen vajaatoiminta etenee salakavalasti, oireet jäävät usein huomaamatta (2.4.2026) Aamuset: Sydämen vajaatoiminta vakavampi kuin aluksi luullaan (19.4.2026)  

Nämä kolme artikkelia muistuttavat toisiaan sisällöllisesti paljon. Niiden ydinviesti on sama, ja ne sisältävät useita keskenään tismalleen samoja lauseita ja sitaatteja. Kaikissa jutuissa ”haastateltavana” on sama lääkäri. Hän oli merkittävässä roolissa siinäkin artikkelissa, jonka Ahjo lähetti minulle.

Kirjoitan haastattelun lainausmerkkeihin, koska epäilen, ettei mikään medioista oikeasti haastatellut lääkäriä. Sekä MTV Uutisten ja Verkkouutisten artikkeleissa mainitaan jutun alussa lähteenä ”Boehringer Ingelheimin tiedote”. Aamuset-kaupunkimedian jutussa taas puhutaan pelkästä ”tiedotteesta” yksilöimättä lähdettä tarkemmin. 

Tiedote-sanaa käytetään jutuissa mielestäni virheellisesti. Ainakaan minulle tarjottu teksti ei ollut tiedote, vaan muistutti pikemminkin natiiviartikkelia, siis mainosta.  

Tiedotteessa kerrotaan avoimesti, kuka viestii ja mistä. Ahjon lähettämässä materiaalissa ei mainittu sanallakaan Boehringer Ingelheim -yhtiötä, eikä kerrottu, miksi he halusivat kertoa toimittajille sydämen vajaatoiminnasta. Ainoastaan saatetekstissä mainittiin, että kyse on lääkeyhtiön maksetusta kampanjasta. 

Minulle lähetetty materiaali ei myöskään sisältänyt myöskään siinä laajasti siteeratun lääkärin yhteystietoja. Siitä tuli sellainen olo, että häntä ei tarjottu oikeasti haastateltavaksi, vaan tekstiä oli tarkoitus käyttää sellaisenaan, ilman hankalia jatkokysymyksiä. 

---

Otin yhteyttä artikkelien kirjoittajiin, sillä halusin tietää, miten jutut olivat syntyneet ja mitä toimittajat tästä kaikesta ajattelivat. He eivät olleet halukkaita keskustelemaan asiasta. 

MTV Uutisten artikkelin kirjoittanut tuottaja kommentoi asiaa lyhyesti sähköpostilla. Hänen mukaansa teksti syntyi normaalin prosessin mukaisesti. Hän vahvisti, että oli saanut Ahjolta artikkelin muotoon kirjoitetun materiaalin. Sitä tuottaja käytti omassa artikkelissaan sanojensa mukaan tausta-aineistona ja lisäsi tekstiin omaa tiedonhankintaa.  

Oma tiedonhankinta vaikuttaa tässä tapauksessa olevan lähinnä se, että tekstiin on lisätty pari lausetta tekstiä Terveyskirjastosta ja Käypä hoito -suosituksista. Pääosa artikkelissa on lääkärillä ja hänen kommenteillaan.  

Kysyin tuottajalta sähköpostitse, soittiko hän itse lääkärille vai ovatko jutun sitaatit peräisin Ahjon lähettämästä materiaalista. MTV Uutisten artikkelissa kun käytetään esimerkiksi sellaisia ilmauksia, että lääkäri ”sanoo” ja ”kuvaa”. Kaikkia sitaatteja ei myöskään ole lähteytetty.  

”En soittanut lääkärille, mutta varmistin, että hän on oikea ihminen”, tuottaja kirjoitti vastausviestissään.  

Hän kertoi, että tekee usein juttuja tiedotteiden pohjalta, ja välillä hänen käyttämänsä tiedotteet ovat myös artikkelimuotoisia.   

Verkkouutisten artikkeli muistuttaa hyvin paljon kaksi viikkoa aikaisemmin julkaistua MTV Uutisten juttua, paitsi että omaa tiedonhankintaa ei ole tehty, tai ainakaan muista lähteistä ei kerrota. Jutun kirjoittaja ei aluksi vastannut sähköposteihini ja puhelinsoittoihini lainkaan. Myöhemmin hän ilmoitti, että voi vastata kysymyksiin sähköpostitse. Vastauksia ei kuitenkaan kuulunut toivotussa ajassa. 

Myös Aamuset-lehden artikkelissa toistetaan edelleen samoja asioita ja lääkärin identtisiä sitaatteja. Ainut ero on, että tätä artikkelia ei voi mitenkään yhdistää Boehringer Ingelheimiin. Lukijalla ei siis ole minkäänlaista mahdollisuutta päätellä, että oikeastaan kysymys on lääkeyhtiön maksetusta kampanjasta. Artikkeliin ei ole merkitty kirjoittajan nimeä. Aamusetistä en tavoittanut ketään kommentoimaan yrityksistä huolimatta.
 

---

Sen jälkeen, kun kirjoitin huhtikuussa Ahjon tarjouksesta Journalistiin, on tapauksesta keskusteltu eri foorumeilla paljon. Alkuvaiheessa Ahjo ja yhtiön toimitusjohtaja Sari-Liia Tonttila ottivat asiaan kantaa useamman kerran sosiaalisessa mediassa. Heidän mukaansa juttuni esitti asian virheellisessä valossa. Tonttila kirjoitti LinkedInissä muun muassa seuraavasti.  

 ”Mediatalot ovat viime vuosina vähentäneet työntekijöitään. Paine tuottaa sisältöä on kasvanut. Freelancer-toimittajien asema on usein epävarma. Tässä tilanteessa on ymmärrettävää, että jännitteitä syntyy myös viestintätoimistojen ja toimittajien välille. Mutta jännite ei saa johtaa siihen, että faktoista tingitään.” 

Tonttila lähetti myös oikaisupyynnön Journalistin toimitukseen. Siellä käytiin läpi sekä artikkeli että sähköpostikirjeenvaihto minun ja Ahjon työntekijöiden välillä. Oikaistavaa ei löytynyt.

Ahjon toimitusjohtaja toivoi alusta asti, että myös Viestinnän eettinen neuvosto ottaisi asian käsiteltäväkseen. Näin tapahtui. VEN julkaisi kannanottonsa viime viikolla ja Journalisti uutisoi asiasta torstaina 4. kesäkuuta.  

Kannanoton mukaan Ahjon toiminnassa on ollut puutteita suhteissa viestinnän eettisiin ohjeisiin. Ne ovat VENin selvityksen mukaan syntyneet, koska Ahjon perehdytys, ohjeistus ja harjoittelija-asemassa olleen työntekijän ohjauskäytännöt eivät ole olleet riittäviä.  

Selvityksen mukaan saamissani viesteissä käytettiin kieltä, jonka pohjalta on ”mahdollista ja jopa todennäköistä” ymmärtää, että artikkelia tarjottiin sellaisenaan julkaistavaksi. Se ei kuitenkaan VEN:n selvityksen mukaan ollut viestintätoimiston tarkoitus. VEN:n kuulemisissa kävi ilmi, että Ahjo on tapauksen vuoksi muuttanut konsulttien ohjeistusta siihen, millä tavalla toimittajille viestitään.  

Vielä siinä vaiheessa, kun kirjoitin ensimmäistä Ahjoa käsittelevää juttua Journalistiin, ei operatiivinen johtaja Maria Kesti löytänyt harjoittelijan toiminnasta mitään vikaa, vaikka kysyin siitä sähköpostitse useamman kerran ja monella tavalla.  

Mikäli hän olisi tuolloin sanonut, että kysymyksessä on kokemattoman työntekijän virhe, olisi juttua tuskin syntynyt – se olisi tuntunut minusta kohtuuttomalta. Sen sijaan Kesti vastasi, että Ahjon viestintä oli ollut kaikilta osin mahdollisimman selkeää ja eettisen ohjeistuksen mukaista. 

Itse ajattelen, että suurin syy kohuun oli esihenkilöiden kyvyttömyys myöntää virheitä yhtiön toiminnassa. Kun harjoittelijan harkitsematonta toimintaa väitettiin aluksi normaaliksi, alkoi koko viestintäala näyttää epäilyttävältä. 

Journalisti pyysi Sari-Liia Tonttilalta haastattelua sen jälkeen, kun VEN julkisti kannanottonsa. Tonttila kieltäytyi. Journalistin päätoimittajalle lähettämässään sähköpostissa hän kirjoitti, että ahjolaiset ovat oppineet VEN:n kannanotosta paljon ja keskittyvän nyt arjen asiakastyöhön. Ainakaan toistaiseksi Ahjo ei ole julkaissut kannanottoa verkkosivuillaan tai millään somealustallaan tai ottanut siihen julkisesti kantaa.  

Sosiaalisessa mediassa monet viestintäalan ammattilaiset ja toimittajat ovat keskustelleet tapauksesta vilkkaasti. Yleisimmin toistettu näkemys vaikuttaa olevan, että kriisiviestintä on vaikea laji.  

Minun mielestäni olisi syytä huolestua ennemmin journalismista kuin viestintätoimistojen työn laadusta. Jos toimittajien mielestä on aivan normaalia käyttää valmiita, lääkeyhtiön maksamia artikkeleita juttujensa lähteinä, tuntuu pikemminkin siltä, että viestintätoimistot ovat tehneet työnsä hyvin.