Toimittaja Päivi Ängeslevän väitekirjoitus Freelancereiden palkkiosuosituksissa ei ole järkeä (Journalisti 9/2021) nosti esiin tärkeitä asioita, kuten sen, että kuukausipalkkaisten tulot ovat nousseet reippaasti 2000-luvulla, mutta freelancereiden palkkiot ovat pysyneet entisellään tai laskeneet.
Freelancereiden oikeutettu toive tasapuolisuudesta on tietysti tähän kehitykseen peilaten muuttunut joidenkin silmissä miltei vitsiksi, jota vuosittain nousevat suositukset voivat jopa korostaa.
Me Suomen freelance-journalisteissa näemme, että ratkaisu ei ole palkkiosuositusten alentaminen tai kumoaminen. Se ei ratkaisisi alkuperäistä ongelmaa eli sitä, että freelancereille ei olla valmiita maksamaan ammattimaisesta journalismista.
Palkkiosuositusten laskukaava on vertailu, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea valistaa uusia alalle saapuvia sekä työsuhteesta freelancereiksi siirtyviä, ja totta kai samalla valistaa myös työn ostajia. Työsuhteisten on joskus vaikea hahmottaa, mikä on palkkion ja palkan ero.
Samalla palkkiosuositukset ovat tärkeä selkänoja myös freelancerina pitkään työskennelleille. Meillä on jäseniä, jotka ovat onnistuneet neuvottelemaan itselleen palkkioita suositusten mukaan tai jopa niiden ylikin.
Toki freelancereiden neuvottelutilanne voi poiketa suuresti riippuen esimerkiksi siitä, tekeekö töitä pienelle paikallislehdelle vai isolle mediajätille tai pörssiyritykselle. Varsinkin viestintää ja sisältömarkkinointia tekevät freelancerit voivat tienata hyvin.
Emme silti ole luopuneet taistelusta palkkiotason parantamiseksi myös perinteisen journalismin tekemisestä. Freelancereita on moneen junaan ja tavoitteenamme Suomen freelance-journalisteissa on, ettei kukaan jää kyydistä.
Kuten Päivi Ängeslevä kirjoituksessaan toteaa, palkkiosuosituksia ei voi kumota. Se olisi sama kuin vaatisi palkanalennusta tes-neuvotteluissa.
Pidämme myös kiinni palkkiosuosituksistamme, vaikka joskus saisimme kollektiivisen neuvotteluoikeiden ja mahdollisuuden neuvotella työn hinnasta, kuten minimipalkkioista. Rimaa alentamalla emme paranna tilannetta.
Kuilu työsuhteisten ja freelancereiden välillä on kasvamassa liian suureksi, eikä se ole ongelmallista pelkästään toimeentulostaan kamppaileville freelancereille.
Myös kuukausipalkkaisten on syytä olla huolissaan, kun halpatyövoimaa on tarjolla koko ajan enemmän.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena