Journalistin numerossa 2/21 oli sinänsä hyvin tervetullut ja ansiokas pikaopas kielipulmiin. Siinä kielenhuoltaja Riitta Hyvärinen muun muassa neuvoo yritysten nimien kirjoittamista.
”Yritykset eivät aina kirjoita nimiään tai tuotemerkkiensä nimiä yleiskielen ohjeiden mukaan”, jutussa kerrotaan ja kehotetaan noudattamaan suomen kielen lautakunnan kirjoitusohjeita.
Kun näin toimitaan, LähiTapiola-nimisen yrityksen nimi muuttuu Lähi-Tapiolaksi. Samalla tavoin on satoja, ellei tuhansia kertoja näin korona-aikana muutettu AstraZenecan nimi Astra Zenecaksi ja BioNTech Biontechiksi puhumattakaan TikTokista ja YouTubesta, jotka siis on kielilautakunnan siunauksella muutettu Tiktokiksi ja Youtubeksi.
Tätä on vaikeaa ymmärtää, saati hyväksyä. Yrityksen nimen, pöljänkin, valitsee yritys itse. Ei kai suomen kielen lautakunnalla tai kenelläkään muullakaan ole oikeutta muuttaa sitä. Lautakunnasta viis, ainoa oikea kirjoitustapa on yrityksen oikea, sen itse valitsema nimi.
Jyri Raivio
Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Haastattelujen saaminen on vaikeutunut, arvioivat kokeneet journalistit. Miksi asiantuntijat suhtautuvat pyyntöihin nihkeästi?
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige
