Journalistin numerossa 2/21 oli sinänsä hyvin tervetullut ja ansiokas pikaopas kielipulmiin. Siinä kielenhuoltaja Riitta Hyvärinen muun muassa neuvoo yritysten nimien kirjoittamista.
”Yritykset eivät aina kirjoita nimiään tai tuotemerkkiensä nimiä yleiskielen ohjeiden mukaan”, jutussa kerrotaan ja kehotetaan noudattamaan suomen kielen lautakunnan kirjoitusohjeita.
Kun näin toimitaan, LähiTapiola-nimisen yrityksen nimi muuttuu Lähi-Tapiolaksi. Samalla tavoin on satoja, ellei tuhansia kertoja näin korona-aikana muutettu AstraZenecan nimi Astra Zenecaksi ja BioNTech Biontechiksi puhumattakaan TikTokista ja YouTubesta, jotka siis on kielilautakunnan siunauksella muutettu Tiktokiksi ja Youtubeksi.
Tätä on vaikeaa ymmärtää, saati hyväksyä. Yrityksen nimen, pöljänkin, valitsee yritys itse. Ei kai suomen kielen lautakunnalla tai kenelläkään muullakaan ole oikeutta muuttaa sitä. Lautakunnasta viis, ainoa oikea kirjoitustapa on yrityksen oikea, sen itse valitsema nimi.
Jyri Raivio
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa