Journalistin numerossa 2/21 oli sinänsä hyvin tervetullut ja ansiokas pikaopas kielipulmiin. Siinä kielenhuoltaja Riitta Hyvärinen muun muassa neuvoo yritysten nimien kirjoittamista.
”Yritykset eivät aina kirjoita nimiään tai tuotemerkkiensä nimiä yleiskielen ohjeiden mukaan”, jutussa kerrotaan ja kehotetaan noudattamaan suomen kielen lautakunnan kirjoitusohjeita.
Kun näin toimitaan, LähiTapiola-nimisen yrityksen nimi muuttuu Lähi-Tapiolaksi. Samalla tavoin on satoja, ellei tuhansia kertoja näin korona-aikana muutettu AstraZenecan nimi Astra Zenecaksi ja BioNTech Biontechiksi puhumattakaan TikTokista ja YouTubesta, jotka siis on kielilautakunnan siunauksella muutettu Tiktokiksi ja Youtubeksi.
Tätä on vaikeaa ymmärtää, saati hyväksyä. Yrityksen nimen, pöljänkin, valitsee yritys itse. Ei kai suomen kielen lautakunnalla tai kenelläkään muullakaan ole oikeutta muuttaa sitä. Lautakunnasta viis, ainoa oikea kirjoitustapa on yrityksen oikea, sen itse valitsema nimi.
Jyri Raivio
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena