Diarran sähköpyöräsotku oli oma maali toimittajilta

Vihreiden varapuheenjohtaja ja Helsingin kunnallisvaltuutettu Fatim Diarra nousi kohuotsikoihin, kun hänen kaupallinen yhteistyönsä Helkaman kanssa paljastui.

Paljastui on itse asiassa voimakas sana, sillä alkuperäinen Iltalehden juttu ei ollut toimituksen oman selvityksen tulos. Diarra kertoi koko tapahtumaketjun alusta loppuun asti omassa Facebook-päivityksessään.

Muu media tarttui aivan syystä aiheeseen, olihan kyse merkittävän poliitikon kyseenalaisesta toiminnasta. Asiaa ruodittiin pääkirjoituksia myöten. Toimittajat eivät ainoastaan uutisoineet tapauksesta vaan myös kritisoivat voimakkaasti Diarraa sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Saska Saarikoski kutsui twitterissä Diarran toimintaa härskimmäksi kuin rahalahjukset.

Sitten media lakkasi hoitamasta velvollisuuksiaan.

Ilmeisesti Diarra-juttuja tehtäessä kukaan suomalainen toimittaja ei vaivautunut heti vilkaisemaan muiden Helsingin kunnanvaltuutettujen sometilejä ja selvittämään, kuka muu on syyllistynyt samanlaiseen toimintaan.

Selvisi, että itse asiassa aika moni.

Miksi yksikään toimittaja ei tehnyt lisäselvityksiä aiheen ympäriltä? Normaalia olisi, että ilmiöstä uutisoitaessa selvitetään pikimmiten sen laajuus.

Kun toimittajat eivät tehneet töitään, muiden yhteistöiden selvittäminen jäi Koponen+Hildén -datasuunnittelufirmalle. Firma teki toimittajien työt ja selvitti, että ainakin neljä valtuutettua Helsingissä on tehnyt selkeästi kaupallisia yhteistöitä ja useampaa voi ainakin epäillä.

Omituisuus jatkui.

Yhtäkkiä tuomitseminen ja periaatteellinen keskustelu aihepiirin ympärillä kuoli. Vain Markkinointi & Mainontaja/ Talouselämä uutisoi Koponen+Hildénin selvitystyöstä sen ilmestyttyä, Ilta-Sanomat ja Yle vasta viikkoa myöhemmin.

Lopulta myös Helsingin Sanomat teki jatkojutun yli kaksi viikkoa myöhemmin.

Toimitusten ulkopuolinen taho tarjosi jatkojutun päivän kuumimmasta juttuaiheesta, mutta juuri kukaan ei napannut kiinni.

Mikä homma, voi hyvällä syyllä kysyä. Kesken jätettyä toimitustyötä paikattiin pyyteettä ja ilmaiseksi, mutta ei kelvannut. Ehkä syynä oli tyhmänylpeys – ei kelpaa, jos ei itse selvitetty.

Mutta koko juttu muuttuu vielä omituisemmaksi.

Viime viikolla nousi esiin, että vastaavanlaista kaupallista yhteistyötä on alkuvuonna tehnyt Liike Nytin kansanedustaja- ja pormestariehdokas Hjallis Harkimo ja yhteistyö tapahtui Diarran tapauksen skuupanneen Iltalehden omilla sivuilla.

Kyse on lähes identtisistä tapauksista. Diarra kertoi saaneensa pyörän kesäksi lainaan mainoskasvona toimimisesta (Diarra osti myöhemmin pyörän itselleen). Harkimo kertoi myös saaneensa sähköpyörän lainaan (vaikkei oman kertomansa mukaan juuri sillä ajellut) Iltalehden itse tehtyä lopulta jutun aiheesta, vasta kun siitä nousi kohu.

Näyttää rumalta, että samalla kun Iltalehti tekee aiheellisen jutun Diarran yhteistyöstä, jätetään täysin huomiotta käytännössä identtinen tapaus, jossa Iltalehti on ollut itse osallisena.

Iltalehden toimituksessa ei oltu kuitenkaan tietoisia alkuperäisen jutun tekohetkellä Harkimon advertoriaalista Iltalehden sivuilla, uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen kertoi Journalistille. Toimitus ei osallistu advertoriaalien tekoon.

“Diarran ja Harkimon tapaukset eivät lopulta ole kovinkaan samankaltaisia. Hallituspuolueen varapuheenjohtajana Diarra on vallankäyttäjänä aivan eri luokassa kuin yhden hengen eduskuntaryhmän kansanedustaja tai valtuuston rivijäsen. Myös mainosmuodot ovat erilaisia”, Kauppinen perusteli eri tasoista julkisuutta asiasta.

Kauppisen mukaan toimituksessa on myös selvitelty ensimmäisen jutun jälkeen muiden poliitikkojen toimia, mutta hänestä mitään dramaattista ei ole tullut ilmi.

Samaan aikaan moni muu aiheesta uutisoinut tiedotusväline on pysynyt hiljaa, vaikka jutun ympärillä kuohuu koko ajan. Erikoista, koska jo Journalistin ohjeiden kohta 13 velvoittaa seuraamaan kehittyviä uutisia.

Haluttomuus jatkokäsitellä muiden poliitikkojen kaupallisia yhteistöitä antaa myös ammuksia toimittajavihamielisille ihmisille somessa ja saa toimittajat näyttämään huonolta. Taustalla lienee vain huono toimittajatyö, mutta niin tätä ei tulla muistamaan.

Toimitusten ulkopuolella saattaa näyttää, että nuori vihreä naispoliitikko kyllä nostetaan tikunnokkaan mediassa, mutta rikas vanha porvarimies saa tehdä aika lailla mitä huvittaa.