MV-lehti välttelee vastuuta

Kymmenet kansalaiset ovat pyytäneet poliisia tutkimaan, onko MV-lehdessä harjoitettu lainvastaista toimintaa. Tutkinnassa nimikkeitä on määritelty puoli tusinaa: kiihotus kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus ja kunnianloukkaus sekä rahankeräysrikos, rahapelirikos ja tekijänoikeusrikos.

Poliisi tarttui asiaan vasta julkisen paineen alla, kun ilmiön mitat ja muodot alkoivat hahmottua viime keväänä. Tuolloin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen otti kantaa uhkailun yleistymiseen ja Julkisen sanan neuvosto laati toimittajiin kohdistuvaa uhkailua käsittelevän kannanoton. Keväällä myös Journalisti (4/2016) selvitti ilmiön yleisyyttä: joka kuudes vastaaja ilmoitti joutuneensa uhkailun kohteeksi.

Avoimesti rasistinen verkkokirjoittelu on vastenmielistä. Vihanlietsonnalla ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, mikään vapaus ei anna oikeutta laittomuuksiin.

Niin ikään laitonta on julkaista ilman tekijän lupaa tekstiä ja kuvia, jotka on tehty toisiin julkaisuihin. Tekijöillä ja kustantajilla on teoksiin oikeudet, joihin liittyy sekä moraalisia että taloudellisia, rahanarvoisia ulottuvuuksia.

Perättömät jutut, vääristellyt henkilökuvat ja kaikkinainen ilkeämielinen vihjailu eivät ole tiedonvälitystä, vaikka ne paketoidaan lehden sisällöksi. Oikea tiedotusväline kantaa vastuunsa, korjaa virheensä ja toimii luottamusta ylläpitävien ammatillisten periaatteiden mukaisesti.

MV-lehti toimii kaikessa toisin. Sen päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin pyyhkii hikensä Journalistin ohjeilla. Julkisuutta hän on tarpeen tullen hakenut ja saanut sosiaalisen median avulla, mutta sivustonsa ylläpitoon liittyvässä rikostutkinnassa on pysytellyt tavoittamattomissa.

Heinäkuun lopulla tuli julki STT:n uutinen, jonka mukaan poliisi hakee käräjäoikeudesta MV-lehden ja Uber uutisten sulkemista, koska päävastuullista toimijaa Janitskinia ei ole saatu kuultavaksi ja laittomaksi epäilty toiminta jatkuu.

Poliisin pyyntö on ymmärrettävä, mutta perustuslaillisen sanavapauden kannalta pulmallinen. Lain mukaan kaikilla on oikeus julkistaa ja vastaanottaa viestejä ”kenenkään ennalta estämättä”. Ennakkosensuuriin viittaava kokonainen julkaisun sulkeminen on ongelmallista, mutta se ei saa estää todennettujen laittomuuksien asianmukaista käsittelyä.