Elämän kilvoittelija ja kulttuurin moniottelija

Pääsiäisen kirkkaalla viikolla saattohoidossa kuolleen jyväskyläläisen FT, kulttuuritoimittaja ja kirjailija Jukka Kompan elämä oli ponnistelujen taival. Hän ei luovuttanut mistään tärkeänä pitämästään, kunnes henkinen sairastuminen vuosituhannen lopulla pakotti jättämään myös Keskisuomalaisen. Senkin jälkeen hän säilytti vakavan kilvoittelumielen ja syvällisen hilpeän huumorintajun.

Hän oli kannustava ja hämmästyttävän uuttera. Tähtäin oli maan paras kulttuuriosasto. Sen puolesta ponnistelimme ­taisteluparina Keski­suomalaisessa puolentoista vuosikymmentä. Jukkaa kiehtoivat työn kaikki eri vaiheet aikakaudella, jolloin perinteinen toimittajanhabitus oli vielä tallella.

Kulttuuripersoona oli myös tutkija ja kirjailija. Historian lisen­siaatintyö ja väitöskirja syntyivät ansiotoimen ohessa. Proosateoksia ilmestyi kahdeksan. Kansalaissotaan kietoutuva romaani Vihan pidot (1997) oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas. Identiteettinsä haavoja Jukka ­käsitteli omaelämäkerrallisessa Minä olen -kirjassa (2001).

Vieraat kielet olivat suomenmieliselle ja Eurooppa-henkiselle toimit­tajalle intohimo, erityisesti saksa, joka toi hänelle myös tulkin tehtäviä.