Nimitys

Ville Pernaa haluaa Avun erottuvan muista

Ville Pernaa, 49, aloitti Apu-median päätoimittajana 1. marraskuuta. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen Kuvalehden, Parnasson ja Kanavanpäätoimittajana sekä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana. ­Viimeksi hän työskenteli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n viestintäjohtajana.


Miten ja miksi päädyit uuteen tehtävääsi?

Hain avointa paikkaa ja kävi niin hienosti ja onnellisesti, että tulin valituksi. Journalismissa viehättää se, että siinä tapahtuu koko ajan niin paljon.

Millaisen toimituksen sait johdettavaksesi?

Tosi innostuneen. Etenkin ­kehitysvaiheessa oleva maksullinen Apu360 motivoi.

Mitä ajattelet analytiikan roolista toimitustyössä?

Analytiikan hyvä puoli on suora palaute yleisöltä, mutta jos seuraamme vain lukuja, kaikki mediat kirjoittavat samaa juttua yhä uudestaan. Pitää uskaltaa kokeilla myös erilaisia juttuja ja katsoa, millaista palautetta saadaan.

Millaista oli aloittaa pomona A-lehtien isojen muutosneuvottelujen aikaan?

Tietenkin olisin aloittanut mieluummin toisessa tilanteessa. ­Muutosneuvotteluissa esihenkilön on pysyttävä rauhallisena ja pidet­tävä työ käynnissä mahdollisimman tavallisesti ilman, että toimitus joutuu koko ajan miettimään, miten meidän käy.

Suomen Kuvalehden päätoimittajana sait tilauk­set ja tilaustuotot kasvuun, mutta ­hinta oli vakava uupuminen ja irtisanoutuminen. Mitä teet tällä kertaa toisin?

Olen viisastunut esimerkiksi siinä, minkä mittaisia työpäiviä teen. Uskon, että osaan nyt paremmin keskittyä nimenomaan päätoimittajan työhön.

Mikä on päätoimittajan tärkein tehtävä?

Sanoittaa se, mihin suuntaan välinettä ja juttutuotantoa viedään. Linjan pitää olla niin selkeä, että toimituksen ei tarvitse arvailla, mitä päätoimittaja haluaa tai tarkoittaa.

Työskentelit kolme viime vuotta VATT:n viestinnän vetäjänä mutta olit käytännössä paljon virkavapaalla. Miksi?

Minua kiinnostaa työssä maksimaalinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ja vastaan tuli sellaisia tehtäviä. Alkuaika VATT:ssa oli intensiivistä toimintamallien ja vaikuttavuuden kehittämistä. Sieltä siirryin käynnistämään THL:n hanketta.

Viimeisimmän KMT-tutkimuksen mukaan Apu kasvatti kokonaistavoittavuuttaan, mutta ­Seura kasvatti omaansa paljon enemmän. ­Mitä Seura tekee paremmin?

KMT-lukuihin vaikuttaa esimerkiksi hinnoittelu. Sisällöissä lehden ei kannata keskittyä siihen, mitä joku toinen tekee vaan omaan toimitukselliseen linjaan.

Millaisia ovat Avun omannäköiset jutut?

Meillä on samoja haastateltavia kuin muilla, mutta kerromme eri asioita. Poliitikot pitää saada puhumaan muutakin kuin politiikkaa ja esimerkiksi Jari Saario elämästä ennen soutamista.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?

Sain vuosia sitten eräässä tutkimushankkeessa seurata Maaseudun Tulevaisuuden ­nykyisen päätoimittajan Jouni ­Kemppaisen työtä Ylen uutispäätoimittajana. Hänen innostuneisuutensa, rohkeutensa ja nopeat päätöksensä tekivät vaikutuksen.