Kirjakustantajat ovat pettyneitä hallituksen suunnitelmiin nostaa kirjojen arvonlisävero 14 prosenttiin.
”Nosto menee suoraan kuluttajahintoihin. Se tekee hallaa kirjakaupoille ja kustantajille. En voi sanoa pitäväni päätöstä kauhean viisaana”, Aula & Co -kustantamon perustaja ja kustantaja Niko Aula sanoo.
”Lapsiperheiden lukuharrastuksella on selvä yhteys lukutaitoon ja oppimistuloksiin. Sitä pitäisi tukea, ei vaikeuttaa”, Otavan toimitusjohtaja Eva Reenpää sanoo.
”Inflaatio ja kustannusten nousu ovat luoneet jo ilman veronkorotustakin paineita kirjojen hinnan nousulle.”
Hallitusohjelman kirjaus arvonlisäveron nostosta oli alalle järkytys, Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho sanoo.
Kirjojen verotus on muuttumassa täysin päinvastaiseen suuntaan kuin kustantajat vielä keväällä 2022 toivoivat. Tuolloin EU hyväksyi direktiivin, jonka turvin jäsenmaat voisivat pudottaa kirjojen ja lehtien arvonlisäveron nollaan.
Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo kuitenkin kerätä aiempaa korkeampaa arvonlisäveroa tuotteista ja palveluista, joiden alv on nyt 10 prosenttia. Esimerkiksi kirjat, elokuvanäytökset, viihteen ja kulttuurin pääsyliput sekä Ylen tulot siirtyisivät 14 prosentin arvonlisäverokantaan. 10 prosentin alv-kantaan jäisivät vain sanoma- ja aikakauslehdet.
Hallitus toivoo keräävänsä 205 miljoonaa euroa lisää verotuottoja. Ensi vuoden budjetissa muutos ei vielä näy, vaan hallituksen on tarkoitus antaa asiasta eduskunnalle esitys huhtikuussa 2024.
”Lehdet jäivät kymppiin – onneksi olkoon heille, hieno asia. Kirjojen alemman arvonlisäverokannan perusteet ovat kuitenkin samat kuin lehdillä: kansankunnan pitää sivistyä ja oppia. Ensimmäistä kertaa meidät erotettiin ryhmästä”, Laiho sanoo.
Vaalien alla muun muassa Journalistiliitto, Medialiitto sekä Suomen kustannusyhdistys vaativat kirjoille ja lehdille vapautusta arvonlisäverosta.
Kirjojen arvonlisäveron korottaminen 14 prosenttiin tarkoittaisi, että Suomesta tulisi yksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa. Euroopassa yleisin kirjojen alv-prosentti on kuusi, ja esimerkiksi Norjassa kirjoista ei makseta arvonlisäveroa lainkaan. Tanskassa kirjoista maksetaan sama arvonlisävero kuin muista tuotteista, 25 prosenttia.
Suomen kustannusyhdistys on laskenut, että kirjojen osuus alv-korotuksesta toisi valtiolle 17 – 19 miljoonaa euroa lisää.
Vuonna 2012 Suomi nosti sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen alvin nollasta yhdeksään, vuotta myöhemmin 10 prosenttiin. Päätöksen on jälkikäteen arvioitu osuneen huonoon saumaan, keskelle toimialan murrosta. Mediataloista hävisi lyhyessä ajassa tuhat työpaikkaa. Lehtiyhtiöt perustelivat irtisanomisia muun muassa arvonlisäveron nostolla.
Sakari Laihon mukaan on vielä liian aikaista arvioida, miten kirja-alvin korottaminen vaikuttaisi kustannusalan talouteen ja työllisyyteen. Vahingollisin se on hänen mukaansa kirjakaupoille, jotka ovat jo muutenkin vaikeuksissa.
Alv-uudistus voi myös tarkoittaa sitä, että verottaja saisi myydystä kirjasta jatkossa enemmän kuin kirjailija. Näin arvioi kirjailija ja Parnasso-kirjallisuuslehden tuottaja Karo Hämäläinen kesällä Suomen Kuvalehden kolumnissaan. Hämäläisen esimerkissä 33 euroa kirjakaupassa maksavasta kirjasta menisi verottajalle 4,05 euroa ja kirjailijalle 3,60 euroa.
Kirjailijaliitto ja Suomen tietokirjailijat ry ovat päätyneet laskuissaan samankaltaiseen tulokseen. Liittojen syyskuussa julkaistun tulotutkimuksen mukaan kirjailija saa tekijänoikeustuloja painetusta kirjasta tosin yleensä vielä vähemmän kuin Hämäläisen esimerkissä.
Kaunokirjailijalle jää tyypillisesti 2,68 euroa per kirja, tietokirjailijoiden mediaani oli 3,00 euroa per kirja. Striimipalveluissa kaunokirjailija saa kuuntelukerrasta 0,53 euroa ja tietokirjailija 0,43 euroa.
”Hallituksen kaavailema uudistus tuntuu järjettömältä. Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota lukemisen edistämiseen, mutta samaan aikaan korotetaan kirjallisuuden verotusta. Sehän toimii aivan päinvastoin”, Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja Sanna Haanpää sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei pidä mahdollisena, että hallitusohjelmaa vielä muutettaisiin ja kirjat jäisivät lehtien tapaan 10 prosentin alv-kantaan. Ministeri vastasi Journalistin kommenttipyyntöön sähköpostitse.
Purran mielestä 10 prosentin alvin korottaminen on vähemmän haitallista kuin esimerkiksi ruuan arvonlisäveron nostaminen. Ristiriitaa hallitusohjelman lukutaitotavoitteiden kanssa Purra ei halunnut kommentoida: kirjallisuus ja kulttuuri kuuluvat toisen ministerin vastuulle.
”Valtiovarainministerinä vastaan veropolitiikasta”, Purra kirjoittaa.
”Onneksi ensi vuonna palkansaajan käteen jää selvästi enemmän rahaa, jolla tehdä mieluisia hankintoja.”
