Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho pitää tärkeänä, että liiton jäsenet voivat mennä lakkoon, jos tarvetta ilmenee.
Tällä hetkellä Journalistiliiton sopimusaloista esimerkiksi lehdistön työehtosopimuksissa on sovittu absoluuttisesta työrauhasta sopimuksen ollessa voimassa. Lehdistö on lakkoillut viimeksi 43 vuotta sitten. Poliittisista lakoista pidättäytyminen tuli lehdistön tessiin juuri vuoden 1980 lakon jälkeen.
”Meillä on paljon jäseniä, joiden mielestä työmarkkinaheikennykset ovat niin suuri asia, että meillä pitäisi olla mahdollisuus tilanteen vaatiessa mennä lakkoon”, Aho sanoo.
”Toki vielä suurempi osa jäsenistä ajattelee edelleen, että meidän tehtävämme on raportoida, eikä lakkoilla.”
Petteri Orpon hallituksen julkistettua ohjelmansa tunnelma työmarkkinoilla on ollut kiihkeä. Niin keskusjärjestö SAK kuin muutama iso työntekijäliittokin ovat väläytelleet ryhtyvänsä tarvittaessa koviin toimiin estääkseen hallituksen kaavailemia työelämäheikennyksiä toteutumasta.
”Jokaisella suomalaisella pitäisi olla lakko-oikeus”, Aho sanoo.
Aho ei ota kantaa, millaisessa tilanteessa Journalistiliitto kenties lakkoilisi, mutta mahdollisuus pitäisi ehdottomasti olla.
”Lakon uhka on tärkeä neuvotteluvaltti.”
Journalistiliiton jäsenten kannalta huolestuttavimpia hallituksen kaavailemista heikennyksistä ovat vuoden mittaisen määräaikaisuuden mahdollistaminen ilman perusteita, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus sekä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavan työssäoloehdon pidentäminen vuoteen ja turvan tason samanaikainen heikentäminen.
Ahon mukaan Journalistiliiton vaikutustyö on ennen kaikkea neuvottelemista ja keskustelemista.
”Meidän kaikissa sopimuksissamme on taattu sairausloman palkallisuus, joten ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ei edes voi toteutua ennen seuraavaa tes-kierrosta.”
Vuoden 2025 alkupuolella odottavista seuraavista työehtosopimusneuvotteluista voikin povata poikkeuksellisen vaikeita.
”Olen varma, että työnantajapuoli tulee siinä vaiheessa vaatimaan sopimuksiin lain sallimia heikennyksiä”, Aho sanoo.
Orpon hallituksen suunnittelemissa työelämäuudistuksissa on Ahon mukaan huomionarvoista niiden johdonmukainen kohdistuminen työntekijään. Palkansaajien asemaa tullaan uudistusten toteutuessa heikentämään historiallisen paljon ja ennenkokemattoman monella tapaa.
”Haluan uskoa, että niiden yhteisvaikutusta ei ole hallitusohjelmaa laadittaessa täysin ymmärretty. En usko, että palkansaajan asemaa halutaan tietoisesti heikentää ihan näin paljon.”
Aho sanoo kaipaavansa suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan muutenkin jatkuvuutta ja ennustettavuutta.
”Nyt perättäisten hallitusten työmarkkinauudistukset vaihtelevat aivan ääripäästä toiseen. Tempoilevuus ja sen aiheuttama epävarmuus tuntuvat yksittäisten ihmisten kannalta kohtuuttomalta.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena